Long time no nails

Vihdoin! Sain aikaiseksi tehdä itselleni nakkisormien kaunistuksen nääääääs. Melkein kolme tuntia se vei, että sain vaivoin laitettua käytännöllisen lyhyet kynnet muoteilla. Tippien reunat alkaa monesti repsottamaan ja lopulta pamautan kynnen johonkin, jolloin tippi napsahtaa kivuliaasti irti. Muoteilla tehdyissä kynsissä ei ole tälläistä ongelmaa. Omat kynnet kasvavat mukavasti geelien alla, kunhan kynsiä jaksaa vain huoltaa. Jospa sitä taas jaksaisi, kun taukoa omien kynsien geelailusta onkin ollut jo tovin. Inspis koristelujen suhteen on edelleen karkuteillä, mutta mättää vaan erilaisia hileitä niin hyvä tulee. :P

Kun mielikuvitus leijailee omilla teillään, on viisainta tukeutua tuttuun ja turvalliseen koristukseen. Kärkiin levitin neonpinkkiä värigeeliä, geelin ja oman kynnen rajan peitin kolmella erilaisella ja -kokoisella hileellä. Pinkkiä ja kimaltavaa - toimii aina. Käyttämäni glitterhileet on siitä kivoja, että ne heijastelevat valossa useissa eri sävyissä. Milloin näkyy vihertävää, milloin pinkkiä tai sinertävää. Melko kätevää. :)

Halusin päästä helpolla ja tein kynsistä kantikkaat, jotta välttyisin ylimääräiseltä viilailulta. Kuulostaa varmaan hirveän innostavalta, kun kerron tehneeni kaiken helpoimman kautta. :D Kun huollon aika koittaa, viilalle on sitten enemmänkin töitä.... terävät tai mantelinmuotoiset kynnet on enemmän mun juttu!

Pipefest 2013

Mulla on masis, miksi kaikki kiva loppuu niin nopsaa? Takana on nimittäin aiiivan loistava viikonloppu Himoksella Pipefesteillä. Muutamalla sanalla tiivistettynä: hiton hyvää seuraa, huikea sää ja hyvää musiikkia ja komeita esiintyjiä, että terkkuja vaan Timo Pieni Huijaus, Aste, Cheek ja mitä teitä nyt on. :D Oikein sydäntä lämmitti, kun salainen idolini Mäk Gälis pamahti lavalle. Ääni on kiljuttu hemaisevan käheäksi ja jalat on tanssahtelusta turrat. Aaah, olen onnellinen noista kahdesta päivästä. <3

 

Festariheila.

Ensikesän Pipeä odotellessa aika kuluu mukavasti kuvia katsellessa ja Teflon Brotherssia huudattaessa. ;)

Avaa sun siivet

Iltaaa-aaaa! Kukun täällä vielä poikkeuksellisen myöhään, vaikka yleensä ajaudun peiton alle jo kymmenen tienoolla. Aamulla saan kuitenkin nukkua pitkään, joten nukkumaanmeno saa vielä odottaa tovin. Valmistaudun tässä parhaillaan ensiviikonlopun Pipefestiin huudattamalla esiintyjien parhaita kappaleita ja treenaamalla heleän lauluääneni kantavuutta. Se vaatiikin hieman treeniä, jotta jaksan rääkyä eturivissä kahtena päivänä! Kohta nähdään taas JVG, Cheek, Ruudolf, Timi Lexikon ja muut toverit! Kosto elää mekastavat naapurit, meikä on jo irtisanonut vuokrasopimuksemme, joten aion elää viimeiset hetket täällä kuin siat pellossa! ;) T: iäksi katkeroitunut kerrostalokyttääjä.

Eilen eli ajanlaskuni mukaan lauantai-iltana sain vieraakseni neitosen, jonka kanssa ollaan valehtelematta oltu tekemisissä viimeksi joskus 18-vuotiaina helvetillisinä bilehileinä. Kuinka hauskaa olikaan muistella vanhoja ja vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa! :D Istuttiin tässä meillä iltaa ja siirryttiin keskustaan laittamaan jalalla koreasti. Teki ihan hyvää käydä vaihteeksi vähän tuulettumassa, sillä muutamat seuraavat viikonloput menevät varmaankin aika rauhallisissa merkeissä.

Tänään keksin kehitellä pienimuotoisen leffaillan, mutta sen järjestely elokuvan suhteen tuotti hieman päänvaivaa. Onneksi Naminanin auttava puhelin pelasti minut pälkähästä ja pääsimme alakerran vahvistuksen kanssa nauttimaan laadukkaasta omalaatuisesta Hannu ja Kerttu: Noitajahti-elokuvasta. Kaikella kunnioituksella Jani sun leffamakua kohtaan, mutta en voi suositella tätä katsottavaksi. :D Sympatiapisteet rapisivat kuitenkin liikkikselle Edwardille. Elokuvan katselu ilman kunnon eväitä on aika mälsää, joten raapaisin kasaan kanasalaatin kera halloum-juuston ja huippuhyvien Hellmanns-majoneesien. Naureskeltiin miten suht terveellisestä salaatista saa hetkessä vähemmän terveellisen uittamalla sen rasvaisessa majoneesissa.

Lähden tästä vielä tottelemaan sisäistä pilkunviilaajaani ja muotoilemaan äsken omiin nakkeihin väsäämiäni geelikynsiä symmetrisiksi. Aikaahan niitä tehdessä taas vierähti useampi tunteroinen, mutta onpa sormet vähän erinäköiset. Ja kynnet pinkit! <3

Kesäpäivä

Viikonlopun kohokohtana oli kun mies saapui muutamaksi yöksi takaisin kotiin ja lauantaina lähdettiin päiväseltään kesämökille paistattelemaan päivää. Kolmetuntisesta veneretkestä selviää hyvin, kun mättää mahan täyteen muurinpohjalettuja ja ottaa veneeseen tarpeeksi pehmusteita, että voi löhöillä aurinkoa ottaen. Pistän kohta auringon pehmentämät aivot narikkaan ja möngin sänkyyn, jotta jaksan ahkeroida taas alkavan viikon. Adios! 8)

Tositarkoituksella

Materialistiset himoni on toivottavasti täytetty taas hetkiseksi. Pahoin pelkään, että naisellinen mieleni keksii taas uusia oikkuja, mutta siihen asti on oltava tyytyväisin mielin. Ei mutta ihan oikeasti pitäisi jättää kaikki ylimääräinen ja tarpeeton ostostelu ihan minimiin, koska tulossa on aika isoja hankintoja. Oi miksi on niin vaikeaa pitää kukkaron nyörit tiukalla, kun ei saisi ostella mitään ylimääräistä?!

Mutta itse asiaan: saanen esitellä viralliset vaivaisenluun armahtamista varten hankitut kengät! Mulla on jo vuosia ollut erittäin typerä tapa käyttää himpun tai pari liian pieniä kenkiä. Tämä päähänpinttymä pienistä kengistä kai liittyy nuoruuden traumoihin. Silloin käytin "pari" numeroa liian isoja kenkiä, eli kokoa 40-41 :D Uskottelen itselleni, että kyllä ne ahtaat kengät siitä venyvät kun aikansa tepastelee. Joo, älkää kysykö mitä järkeä. Vaivaisenluu alkaa olla jo aikamoinen mollukka, mutta tosiaan ihan voin itseäni syyttää. Nämä Stylesnobin nahkaiset töppöset ovat ihan unelman pehmeät. Ihan luksusta, kun mikään ei hierra, purista, hankaa tai väännä varpaita luonnolliseen asentoon! :D  Hankin näihin vielä lisäksi tärähdyksiä vaimentavat pohjalliset. Eipä noissa timanttiröykkiöissäkään valittamista ole...

Toinen uusi aarteeni sisältää myös annoksen kimallusta. Ebayn selailun tuloksena päädyin tilaamaan tällaisen kaulakorun. Ei voi mennä pahasti pieleen, jos se on hopeinen, piikikäs ja siinä on timantteja. Koru sopii yhteen melkeinpä kaikkien vaatteiden kanssa, arkena tai juhlana.

Viimeisintä ostosta täytyy vähän pohjustaa. :D Viimeksi kun olin Rillun kanssa riehumassa tanssahtelemassa elegantisti kaupungin värivaloissa, kesken parhaiden muuvien huomasin pikkuisen olkalaukkuni kadonneen. Kääk! Onneksi oli tuuria matkassa, koska satuin huomaamaan tuon kevyen laukun hävinneen juuri sinä hetkenä, enkä vasta myöhemmin jossain toisaalla. Jaloistahan se tanssilattialta onneksi löytyi, muutoin olisi pahimmassa tapauksessa saanut heittää hyvästi puhelimelle ja maksuvälineille. Laukun hihna oli repeytynyt irti, räts vaan.

Se siitä muutaman euron veskasta sitten, en viitsinyt nähdä vaivaa sen korjaamiseksi. Katsoin tilaisuuteni koittaneen, kun löysin Fashionstoren ale-valikoimasta tämän soman ja baariin juuri oikean kokoisen Guessin olkalaukun. Laukkuun sopii hyvin kaikki olennainen: puhelin, rahat ja vähän meikkejä. Luulisi hihnankin kestävän kovempaakin menoa. ;)

Sellaisiin houkutuksiin lankesin tällä kertaa. Iskikö mikään? :)

Punaisia huulia

Näin kesän tullen olen ihastellut kauniin värisiä huulipunia. Tosin vain kaupan hyllyllä tai muiden huulilla. Mutta autappas armias, kun yritän omia huulia punata. Lopputulos on yleensä varsin levähtänyt tai näytän siltä, että huuleni olisivat rohtuneet. Mulla on tapana mutristella (:D) huulia, joten se tapa ei oikein huulipunan kanssa sovi yhteen. Siinäpä on ollut muutama syy jättää huulipunat omaan arvoonsa. Haluaisin kovasti oppia käyttämään niitä, jotta saisin meikkiini joskus pientä piristystä ja väriä. :)

Etummaisena on Viva la divan melko neutraalin sävyinen puna, johon hankin myös samanvärisen rajauskynän. Keskimmäisenä on meikkikätköistäni löytynyt Diorin fuksiaan vivahtava puna. Viimeisenä rivistä pilkistää Maybellinen popstick eli hennosti väriä antava huulikiilto, joka tuoksuu ihan syötävän hyvältä. Vanhana kosmetiikan maistelijana täytyy varmaan testata onko se yhtä hyvää kuin tuoksuu.... :D

Ensimmäisenä vasemmalta katsottuna on Maybellinen kiilto, keskellä Viva la diva ja oikealla Diorin puna. Mielestäni nämä ovat aika turvallisia sävyjä, kunhan vain oppisin levittämään ne siististi ja kestävästi. Huulipunasivellin multa löytyykin, mutta täytyy lisäksi varmaan testailla jonkinlaista pohjustusta ennen punan levittämistä. Huulien rajaus on tähän saakka onnistunut mielestäni jopa kohtuullisen hyvin, vaikka lisäharjoitus ei liene siinäkään pahitteeksi.

Saapi antaa aloittelijalle vinkkejä onnistuneeseen punailuun!

Crazy cat lady

Sain eilen loistoidean viettää romanttista koti-iltaa - yksin. En ole ihan varma missä illan romanttinen osuus, mutta kuulostaa korvaan aika kivalta. Kävin kaupasta ainekset pizzaan, limsaa eli cokis zeroa (tärkeä osa perjantai-iltaa) ja pistin hösseliksi. Keittiössä on kuin pommin jäljiltä ja odottelen tässä, kuka sen siivoaisi. Varmaan minä itse.

Katoin arvoisalle itselleni pöydän koreaksi, ihan oikein servetit ja kaikki. Ruokailun lomassa ihastelin päivällä itseltäni saatuja kukkasia. Kuinka herkkää...

Yksinolon hyödynsin mättämällä pizzaan aineksi, joita ei normaaleissa olosuhteissa tulisi käytettyä. Pizzasta löytyikin siis kanaa, punasipulia sekä vuohenjuustoa kera sweet chili-kastikkeen. Olipas aika hyvää, vaikka itse sanonkin. ;)

Romanttiikkaa (tai sen puutetta) tihkuva iltani huipentui Sir Elwoodin Hiljaiset Värien tv-konserttiin. Olisittepa nähneet mun ilmeen, kun havaitsin moisen ohjelman tulevan töllöstä. Ei muuta kuin volyymit täysille ja tulkitsemaan kappaleita keskellä yötä korviaraastavan herkällä äänelläni. Vaikka inhoan erästä sanaa, se sopii tähän pirun hyvin: PARHAUTTA!!!!!

Kuva.

PS. Oloni alkaa olla tismalleen tuon otsikon mukainen. Ei mulla muuta!