Pullantuoksuinen muija, uh!

Täälläpä taas varmaan ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen, hihihi.

Ajattelin tulla latomaan ihanan taiteellisia otoksiani. Ostin uuden kameran vähän aikaa sitten, kun edellinen kamerani sanoi sopimuksen irti ja räjähti viime elokuisella Turkin matkallamme. Olisiko rakas kamerani voinut valita enää sopivampaa ajankohtaa olla toimimatta? Ei.

Pidän erityisen paljon tästä kalansilmä-toiminnosta.

Eväsretkellä. Pillimehut on parhautta ^__^

Tällä hetkellä viettelen vapaapäivää, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa. Ajattelin, että aamulla nousen kuuden aikoihin, vedän rahkaa ja ananasta, jonka jälkeen rynnistän salille tekemään tajunnanräjäyttävän penkkitreenin. Eipä taas mennyt ihan suunnitelmien mukaan.Heräsin jälleen kerran hävettävän myöhään, eikä aamupalalla ollut rahkasta tietoakaan. Yhyy, olen myös huono ihminen, kun en ole saanut itseäni viikkoon salille.

Puolen päivän jälkeen Nikomies lähti iltavuoroon, ja minä jäin kotiin viimeistelemään eilen aloittamiani Macaron-leivoksia. En tiedä miksi, mutta olen aina ajatellut, että kun saan itse valmistettua näitä pieniä ranskalaisia herkkuja, voin sen jälkeen kutsua itseäni täydelliseksi vaimoksi.

Ensin kuvaa vähän kauempaa. Ihan söpöiltä näyttää vai mitä?

Yllätävän hyvin nuo onnistui, vaikka kuoret eivät ole samankokoisia ja väri muuttui hieman paiston aikana. Täytettä tehdessäni yritin muuten sulattaa suklaata mikrossa.....
En oikein ole varma miten se on mahdollista, mutta suklaa paloi mustaksi ja koko kämppä kärysi pasi tuntia. Hehe. Tämä epäkohta valmistuksessa voidaan siis unohtaa. :)

Tämän jälkeen teki mieli vielä tehdä jotain hyvää.

Kaivoin pettämättömän Hellapoliisin reseptikirjani esiin ja kävin kaupassa mielessäni siintäen tämä rapukakku.

Jeeee, nyt se on jääkaapissa hyytymässä. Pääsen salkkareiden jälkeen jo luultavasti koristelemaan sitä. Toivotaan, että se pysyisi vielä kasassa.

Nyt adjöö! Pakko mennä sohvalle löllöttämään salkkareiden pariin. Toivottavasti saan itseni tänne taas ennen kuin puoli vuotta on kerennyt kulua. O:)

Meikän lauantaihuvit

Huvitpa hyvinkin! Aamu alkoi 10:30 kahvakuulatunnilla, joka enteilee jo mojovaa lihasjumia viimeistään huomisaamulle. Tunti oli luulojani rankempi! En ole tainnut mainostaa vielä teille, että olen tutustumassa neulonnan saloihin. Jopa tälläinen 2-laadun tekstiiliartesaani on saanut viikossa yhden villasukan valmiiksi. Ihan itse kantapäitä ja kaikenmaailman kavennuksia myöten. Olen ylpeä.

Kasailin just tähän sohvalle tukikohtaa neulontasession tueksi. Vähän evästä ja taustalle Juha Tapion Lapislatsulit pauhaamaan soimaan vienosti. Lupasin itselleni palkinnon, kunhan oon saanut nää elämäni toiset villasukat valmiiksi. Aion hankkia sellaista hienoa lankaa, joka on valmiiksi kuviovärjättyä. Haluan tehdä sellaisesta langasta piiiiiiitkät polvisukat. ;) Nyt löpinät loppukoon lyhyeen, on aika tarttua puikkoihin ja saada vaaleanpunainen sukkapari valmiiksi. Hyvää viikonloppua!

Home sweet home

Lupailin vähän palasia uudesta asunnosta, joten tässäpä näitä. Niukalti, mutta vähän kuitenkin! 

Täällä on lähes kaikkea mitä olen asunnolta toivonut: tiskikone (pelastaa monelta riidalta), laminaattilattiat, iso vaatehuone, korkeat ikkunat sekä laattalattia wc:ssä. Parveketta tai saunaa meillä ei tässä ole, mutta yritetään elää ilman. Kesäkukkien kasvatusta täytyy harrastaa jossain muualla sitten. Vanhassa kämpässä lattiat oli kulahtanutta muovimattoa myös vessassa. Suon muistoissain lämpimän sijan vanhan kämpän jauhelihanvärisille kaakeileille. En totisesti jää kaipaamaan.

Juurikaan uusia hankintoja tänne ei tehty, tiskikonetta ja uutta sohvaa lukuunottamatta. No okei, sain materialistista onnellisuutta tuosta Askon kirkkaasta muovituolista. Se on aika ihana! Vanha sohva oli tumman harmaa divaanisohva. Sen tilalle tilattiin Kaluste 10:stä kauniin vaaleanharmaa 3:n istuttava sohva ilman tilaa vievää divaaniosaa. Kuukauden päivät sitä odoteltiinkin, mutta oli kyllä kaiken odotuksen arvoinen.

Pikkuisen kätyrin avustuksella (kiitos vielä!) sain myös kauan haaveilemani Alessin Tigrito-kissanruokakupin, jota en sen suolaisesta hinnasta johtuen ole raaskinut aikaisemmin ostaa. Oli kissoilla ihmettelemistä, kun lattialle pölähti lajitoveri häntä pystyssä. Enemmän hupia kissoille kuitenkin on tainnut olla tuosta pahvilaatikosta, mikä ei sinällään tullut edes yllätyksenä. ;)

Ollaan säästetty seiniä ylimääräiseltä rei'itykseltä ja oon tyytynyt vain muutamiin seinätarroihin. Kyseinen Sweet dreams- teksti on luonnollisesti sängyn yläpuolella. Olkkarissa on puu-tarra, joka pilkistääkin tuossa alemmassa kuvassa lampun takaa. Keittiön seinään tulee vielä oma tekstitarransa, kunhan saan joskus aikaiseksi liimailla sen siihen kirjain kirjaimelta...

Virittelin makkarin yöpöydälle lyhtyjen sisään parit valosarjat piristämään tätä synkkyyttä. Noista heijastuu seinälle aika kivat varjot, kun valot on päällä. :) Haluaisin vielä koristetikkaisiin roikkumaan ehkäpä valot, joissa olisi paperinarupallot tai nämä Happy Lights- valot kokonaan valkoisina tai valko-hopeisina. Hmmm, vaikeita valintoja siskosein!

Tälläistä meillä!