Heippa Turku!

Kesänvietto Turussa taputeltiin osaltani viimeviikonloppuna. Tuntuu, että vasta kriiseilin miten kestän olla koko kesän kesäleskenä vain kisut seuranani. Tässä sitä vaan taas ollaan, päivittelemässä miten aika kuluu niin nopeasti!

Koska oltiin Turussa, olihan se pistäydyttävä Turun linnassa! Komea oli linnake ja kierreltävää tuntui riittävän loputtomasti. Välillä kiivettiin ylös, kurkisteltiin ikkunoista ja sitten kivuttiin alas jyrkkiä portaita. Kiinnostavimmat paikat (eli korkeimmat tornit) oli suljettu yleisöltä, mutta munkkikahvit auringonpaisteessa lohduttivat meitä. Retki linnassa oli kyllä hauska ja ehdottomasti käymisen arvoinen! :)

Aivan kuin jalat eivät olisi olleet tarpeeksi turtana linnassa ramppaamisen takia, suunnattiin vielä keskustaan kiertelemään parit kaupat. Kyllä huomaa kun kurniva vatsa ottaa meikäläisestä vallan. Sellainen persauksille ammuttu karhu musta tulee, tällä kertaa viimeinen niitti oli kun ei löydetty Veromodaa. :D:D:D Äksyilyyn auttaa vain yksi asia, ja se on ruoka! Eka vastaantullut ravintola oli muistaakseni joku Chilis Bar & Grill, joten se sai kelvata. Kuvassa etualalla komeilee järkälemäinen kanasalaatti ja takana kolmipihvinen hampuri:

Mahat täynnä, Veromodan lopulta löytäneinä suunnattiin päiväunille kämpälle ennen illan ohjelmaa. Olin alkuun hieman (kröhöm) skeptinen miehen ehdotuksesta käydä katsomassa häntä lainaten "kehonrakennusvaikutteinen" elokuva Pain&Gain. Luuloni olivat jälleen kerran turhia, koska elokuva sijoittui viimeaikoina katsomistani parhaiden joukkoon. Joo ja hei! Mites toi Dwayne Johnson!!!!!!! Ois varmaan kannattanut mainita hänestä ihan ensimmäisenä, kun alkoi leffasta vihjailemaan niin en olisi suotta vastustellut. ;)

Vaatteiden pakkaaminen reissua varten on hankalaa, koska ikinä ei voi tietää mitä tarvitsee. Kerrankin osuin nappiin ja matkakassista löytyikin hädän hetkellä ihan kivat kuteet. Pinkki bleiseri ja valkoinen pitsitoppi sopivat hyvin yhteen, tuumin. Muistinkin tätä tekstiä naputellessa, että pitää etsiä samainen toppi mustanakin yhdestä eellä alkavasta paikasta. 

Ylläolevasta kuvasta voitte tarkoin silmin havaita 10 cm tyvikasvun ihan omaa hiusväriä. Ei tuo näytä edes erityisen pahalta, kun vaaleusaste on suunnilleen samaa kuin latvoissa. Tai sitten omat silmäni ovat vain tottuneet ja yritän syöttää itselleni pajunköyttä. :D Olen suunnitellut kampaajareissua jo pitkään, mutta en ole saanut vielä toteutettua mitään. Käsittelyksi riittäisi ihan vain muutamia raitoja päällimmäisiin kerroksiin, koko päätä ei tarvitsisi raidoittaa. Pitkästä aikaa vanha kunnon keskijakauskin tuntuu mukavalta vaihtelulta, eikä näytä kiharretuissa hiuksissa yhtään pöllömmältä. Mitäs olette mieltä?

Sunnuntaina ennen meitsin kotiinpaluuta ehdittiin käymään jossain rantsussa ottamassa aurinkoa. Tai siis jätettiin hiekkaranta riehuville lapsukaisille ja eristäydyttiin viereisille kallioille. Oli kyllä virkistävää päästä viettämään aikaa muuallakin kuin täällä kotikaupungissa. Näin se viimeinen viikonloppukin hurahti, kun tekemistä riitti.