Keskiviikko oli pyhitetty Tampereen retkelle. Pakattiin eväät pusseihin ja lähdettiin heti aamusta matkaan. Retki oli 100% miesvapaa, koska miehet pilaavat marisemalla yleensä kaiken naisia kiinnostavan. Eli tässä tapauksessa pitkäjänteisen shoppailun. Kävimme pitkästä aikaa Tampereen keskustassa, vaikka siellä ei sinäänsä mitään sen kummempia liikkeitä ole kuin täällä Jyväskylässäkään. Lisäksi huristelimme Ideaparkiin ja iki-ihanaan Ikeaan köttbullarnoiden kiilto silmissä. Jos asuisin Ikean naapurissa, kävisin varmaan joka päivä ahtamassa kymmenen lihapullaa ranuilla ja puolukkahillolla. Ehkä ihan hyvä, että matkaa välillämme on jokunen kilometri. Saatoimme olla tekemisissä myös hodareiden kanssa.


Tarkoitushan oli kantaa kotiin uutta vaatetta kassikaupalla, ainakin ajatuksen tasolla. Tämä meni oikeastaan taas perinteisesti: kun etsimällä etsii jotakin tiettyä, ei sitä luonnollisesti löydä. Eikä väkisin saa ostella mitään pelkästä ostamisen ilosta. Ostoslistalla oli arkipaidoista, tunikoista ja ties mistä housuihin, kevättakkiin ja laukkuun asti. Mukaan tarttuikin Mangosta yksi nyt jälkeenpäin ajateltuna yöpaidalta näyttävä tunika. Se on oikein soma, mutta en saa mielestäni tuota yöpaita-mielikuvaa. Ehkä mielikuva hälvenee, kun saa joskus rakenneltua sen ympärille kunnon asun legginssien kanssa sovittelun sijaan. :')


Aikaisemmin kyselinkin Tampereen Guessia myyviä liikkeitä ja niitä taisikin olla huikeat kolme kappaletta. Kekäleestä löysin jotain varsin poikkeuksellista - vaaleanruskean laukun! Mielessäni oli musta laukku, mutta tämän nähtyäni mustat asiat unohtuivat. Tämä väri sopii monen muun värin kanssa yllättävän hyvin yhteen ja kesää kohti ajateltuna tämä on kivempi kuin synkeä musta. Puhuin aikaisemmin myös kultaisten ja hopeisten juttujen yhdistelystä, mutta yritän elää asian kanssa. Tai sitten on hankittava kultainen kello, jos oikein alkaa mieltä kiristämään. Jospa ei kuitenkaan uutta kelloa tarvita jokaista hemmetin tilaisuutta varten. Kultaisista metallisosista huolimatta olen iloinen. <3



Mitä kevättakkiin tulee, on myös ihan oma asiansa. Uusi takkikaan ei saanut olla musta, koska musta on (kuulemma) tylsä väri kevääksi ja niitä on jo kaapit täynnä. Ajattelin ruskean/beigen sopivan uuteen laukkuun, joten sellainen oli löydettävä. Kaikkialla tuntui olevan vain sellaisia "klassisia" pitkiä trenssejä, jotka eivät oikein ole mieleeni. Retkemme viimeisestä vaatekaupasta eli Veromodasta löysin tämän viimeisen oikeaa kokoa olevan varsin kivoin yksityiskohdin koristellun takin. Nyt on pientä puhvihihaa, rypytystä, taskua, nappia, kaulusta ja koristeommelta! Pahoin pelkäsin, että takkiin pitää sijoittaa pienoinen omaisuus, mutta tämä ilahdutti minua 38 euroon alennetulla hinnallaan.


Tungetaan tähän samaan postaukseen nyt vielä nyt muutama viimeaikainen ostos. Ostin viimekesänä tälläisen kirkkaanpinkin laukun, mutta sille ei näin kesän jälkeen sattuneesta syystä ollut mitään käyttöä. En oikein osaa kuvitella kesäisen pinkkiä veskaa keikkumassa lumikinosten seassa parinkymmenen asteen pakkasessa. Aikoinaan laukkua tilatessani pähkäilin näyttävän pinkin ja käytännöllisen mustan välillä. Jälkeenpäin jäi harmittamaan kovasti etten tilannutkaan mustaa, koska sille olisi ollut tähän mennessä kovasti käyttöä.
Myin siis pinkin pois kaapista pyörimästä ja mystisiltä nettisivustoilta löysin sen tilalle kuulemma peräti kerran (??!!) käytetyn vastaavan laukun mustana. Eli kunnoltaan täysin uutta vastaavan. HOOOSIANNA! Eikä se maksanut paljoa mitään. Kylläpäs oli hyvä tuuri! Jopa niin hyvää, että tulen varmaan pian kohtaamaan jotain kauheaa hyvän tuurin vastapainoksi. Koputetaan puuta, kopkop. ;S


Kaikkia varmaan kyllästyttää jo nämä mun nimeltämaainitsemattoman paikan kynsitarviketilailut, mutta eilen posti toi vielä yhden pikkupaketin. :D Paketista kuoriutui isoja hileitä sekä pitkulaisia ohuita hileitä kaikissa kivoissa väreissä. Tänään koristepakkia järjestellessä tulin siihen tulokseen, että on kauhean kivaa omistaa kymmenittäin toinen toistaan säihkyvämpiä kynsikoristeita. Ei noita kaikkia tule kuitenkaan käytettyä, koska joukossa on myös niitä vähemmän mieluisia värejä. Mahdoin näyttää typerältä myhäillessäni yksin pakin äärellä ja hipelöimässä pikkuisia purnukoita. Pikkuisia purnukoita, jotka ovat täynnä erimuotoista muovisilppua. Harakka mikä harakka. Katsokaas nyt, voiko noista olla pitämättä?



Tästä on hyvä lähteä keksimään keinoa, jolla saa Vilma-kissan jatkuvan tirinän ja marinan loppumaan. Tuossa tuo nytkin kierii selällään lattialla ja luo muhun toiveikkaita katseita valtavilla silmillään. Siitä on tullut kyllä kovanluokan kerjääjä, kokoajan pitäisi olla ruokakuppi täynnä herkullista märkäruokaa. Meillä ei ole niille kokoajan raksuja tarjolla, koska nuo herkkuperseet söisivät itsensä hengiltä. Misukin on niin paksussa kunnossa, että hirvittää. Sen on tapana käydä pöydällä salaisilla ryöstöretkillä ja herkutella saaliinsa salaa tuolin alla. Toisaalta kello näyttäisi lähestyvän yhdeksää jaVilma on sisäistänyt ruoka-aikansa hämmentävän hyvin. Lisäksi se on opettanut Misu-kissan päästelemään kimeitä kerjäysääniä. Misuhan ei kehrännyt tai miukunut piiiiitkiin aikoihin, kun se meille tuli.
 |
| Itse Misukka |
Huomenna olisi aamusta räpsyripsihuolto ja illasta taidan viilettää isän+koirien luo viettämään pääsiäistä. Poikkeuksellisesti tähän päivään mennessä en ole nähnyt vielä yhtäkään munaa, mutta toivon hartaasti saavani sellaisen käsiini. Pitäkää peukkuja! ;)