Mustia haaveita

Olen salaa vähän haaveillut tatuoinnista. Ensiksi kirjoitin tautoinninsta. Kun osaan kirjoittaa haaveestani niin onnettomasti, olisi ehkä fiksuinta pitääkin se haaveena ettei tule mokailtua. ;) Monen monta vuotta olen pyöritellyt mielessäni jos jonkinlaista kuvaa, mutta en koskaan täysin tosissani. Viimeaikoina tunne on kuitenkin vahvistunut ja olen lähes joka päivä funtsinut asiaa. Mitään ei kuitenkaan ole (vielä) tapahtunut.

Mulla on tapana kyllästyä nopeasti. Oli kyse sitten verhojen väristä, korkojen pituudesta, hiusten väristä tai lempiruoasta. Joskus oma naamakin tympii. Auta armias, jos iholleni päätyisi musteena jokin kuva ja olisin puolen vuoden päästä valmis hankkiutumaan siitä eroon. Onneksi en ole niitä, jotka ovat teininä ottaneet ihoonsa vaikkapa tribaaleja tai jotain ihkuja sarjakuvahahmoja.  Tai olisi tissiin tatskattu ekan poiccixen nimi ja eronne jälkeen pitäisi etsiä aina uutta saman nimistä poikakaveria. Tai olisin suostunut kännisen kaverin tatskaharjoitusten kohteeksi ja olkapäätä koristaisi koiranpaskalta näyttävä ruusu. En sano, että olisi väärin ottaa sellainen, mutta itseäni saattaisi hieman vituttaa. :D

Sanotaan ettei ensimmäistä tatuointia kannata ottaa näkyvälle paikalle. Mihinkäs sitten, kainaloonko vai takamukseen? Tärkeä osa tatuointia on sen sijainti. Tiedän sen verran, että se ei tulisi sijaitsemaan olkapäässä, alaselässä, niskassa, sääressä, reidessä tai edes siellä syvällä takamuksessa. Mieluisimmat paikat olisivatkin ranteen sisäpuoli, kylki tai jalkapöytä. Kaksi näistä rikkoo tuota mestareiden hokemaa mantraa, älä ota ekaa tatuointia näkyvälle paikalle.

On totta, että mieleen tulee ajatus siitä, kun on "aikuinen nainen" tai "vanha mummo" ja on neulannut ihonsa täyteen kuvia. Onko sillä sitten "vanhana mummona" väliä onko ranteessa söpö kukkanen tai jalkapöydässä pinkki sateenkaari. Tätä asiaa pohdiskeltuani voin väittää, että silloin harmittaisi enemmän, jos ei ole toteuttanut itseään nuorena. Voi voi, kun olen nyt vanha ja ryttyinen enkä kehtaa enää koristella itseäni. Näkisin, että kadun mieluummin jotain mitä olen jättänyt tekemättä kuin jotain mitä on elämässä tullut hölmöiltyä.

Pitääkö tatuoinnilla olla jokin merkitys? Pitääkö tässä maailmassa väkisin olla jotain. Onko tatuointi nolo tai harkitsematon, jos se on "vain" kuva, jolla ei ole suurta ilosanomaa? Miettikääpä sitä. Minä mietin myös. En nyt äkkiseltään keksi elämästäni jotain suurta mullistavaa asiaa, jonka merkityksen haluaisin piirtää kuvana iholleni. En myöskään halua vääntää väkisin jotain tekotaiteellista paskaa tyyliin " ooh katsokaapa näitä tähtiä poskissani! Tämä tähti on mun lempikengät, tuo vihreä tähti on sama kuin mun kuollut kaktus ja nuo kolme huonosti piirrettyä tähteä merkitsevät mun kuolleita gerbiileitä".

Nyt mielipiteitä tatuoinneista, puoleen tai vastaan! Tunnustaako joku omistavansa teininä tuherretun kuvan, joka nyt harmittaa? Onko muilla samanlaisia haaveita? ;)

PS. Tässä tais olla mun blogihistorian ekat we♥it-kuvat, omg!

Lupa luvata lunastamattomia lupauksia

Olettekos tehneet lupauksia uudelle vuodelle? Minä en, koska ei niitä tule koskaan pidettyä. Tässä aamuni ajankuluksi päätin kuitenkin keksiä muutaman seikan, jota voisi ainakin yrittää ylläpitää. En  kuitenkaan lupaa syödä terveellisemmin, koska syön juuri niin kuin mieleni kulloinkin tekee.  Meinasin tukehtua kieleeni, kun näin mainoksen karppaus-ohjelmasta. En lupaa laihduttaa, en lupaa siivota useammin, en lupaa pukeutua paremmin, en lupaa olla fiksumpi, en lupaa olla laihempi, en lupaa olla sosiaalisempi, en myöskään lupaa lopettaa tupakointia, koska en polta. En lupaa myöskään pitää tipatonta tammikuuta, koska on noloa julistaa pystyvänsä olemaan erossa viinasta kuukauden ajan ja helmikuussa sitten vetää pää täyteen tammikuunkin puolesta.  Ellei sitten ole ratkennut jo ensimmäisen viikon yrittämisen jälkeen juomaan, koska kaveritkin juo. How cool is that??????!!

Ensimmäinen kohta voisikin siis käsitellä netissä pyörimistä niin tietokoneella kuin puhelimellakin. Täytyy varmaan vaihtaa iPhone johonkin vanhaan räppänään, missä ei ole kunnollista nettiä.  Tai jos vaikka katkaisisi sen rajattoman netinkäytön. Selailen puhelimella juurikin mm. blogeja ja muuta tosi jännää lukuisia kertoja päivässä missä ikinä satun silloin luuraamaan. Aivan kuin ei ihmisellä olisi muuta tekemistä. Taidan olla hieman koukussa. Olen myös havainnut silmieni rasittuvan todella nopeasti tietokonetta käyttäessä. Siitä aiheutuu silmien siristelyä, joka puolestaan johtaa pääkipuun. Toisaalta voisin myös mennä tarkastuttamaan näköni ja yrittää hyväksyä sen, että se taitaa olla huonontunut. Eli enemmän muuta elämää, vähemmän tietokonetta!

Toiseksi voisin nostaa esille liikunnan. Olen silminnähden ylpeä itsestäni, että olen jaksanut paahtaa 3-4 (mieluiten 4) kertaa viikossa tunnin lenkillä, josta osasta matkaa teen juoksuharjoituksia. Olen ehkä epäurheilullisin henkilö kenet tiedän. En ole kiinnostunut kuntosaleista, ryhmäliikunnasta tai oikein mistään muustakaan. Tai voisin ehkä siirtyä tanssin pariin, mutta aloittaminen tuntuu aina niin vaikealta ja tulisiko siellä edes käytyä. Ei varmaan tulisi, jos asenne on tämä. :D  Toivonkin siis kykeneväni pitää tätä innostusta yllä jatkossakin. Neljä tunnin lenkkiä viikossa on aika paljon, joten toisinaan vähempikin määrä suvaitaan. Mitä harrastuksiin tulee, haluaisin käydä verestämässä seitsemän vuoden aikana karttuneita (ja sittemmin hälvenneitä) ratsastustaitojani!

Kolmanneksi lupaan säästää enemmän rahaa. Säästin koko kesän osan vähäisestä palkastani ja sen ansiosta pääsen matkalle. Olen aina ollut aikamoinen tuhlari. Yleensä en edes muista mihin kaikkeen olen pennoseni työntänyt ja sekös jos mikä on ankeaa. Seuraava säästökohteeni onkin Macbook. <3 Tämä himojeni suurin kohde on hieman ristiriidassa ensimmäisen kohdan kanssa, mutta no can do.

Nyt kuitenkin lupaan yrittää pitää hermoni kasassa ja mennä siivoamaan vessan lattialta siivousrätin, joka on mystisesti kenenkään huomaamatta yön aikana saanut ylleen pissihunnun...Heippa!

Joululahjatoivomuksia

Pari kuukautta piinannut nuha on vihdoin ottanut seuraavan, epämiellyttävän askeleen. Joka paikkaa kolottaa, aivastuttaa ja pää on täynnä räkää. Äänikin muistuttaa lähinnä viihdelinjalla huohottavan naisen ääntä. Ikävää, etten työskentele puhelimen ääressä, joku voisi tykätäkin tästä. Yritän kohentaa oloani lepäämällä, mutta pää tuntuu poksahtavan, kun ei kehtaa tässä kunnossa lähte ulkoilemaan. Yritän mehustella itselleni parempaa olo lipittämällä Valion uutta mansikka-puolukkakeittoa, joka on vallan herkullista. Mitä nyt yksi marjan kikkare juuttui kurkkuun, eikä se irtoa millään. :)

Blogeissa on ollut joululahjatoivelistoja jo pienen ikuisuuden ja päätin tehdä oman listan. Kun kysytään mitä toivoo lahjaksi, mun on erityisen vaikea keksiä mitään. Kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta löytyy jo omasta takaa, eikä nurkkiin haluaisi mitään turhaa pyörimään. Mutta jos mennään äärimmäisyyksiin, niin kelpaisi mulle vaikkapa autokoulun 2. vaihe, Macbook, koiralapsi ja maailmanympärysmatka. Kelleppä ei? ;)

Töppösille ja yöhousuille on aina käyttöä. Housuja on toki jo entuudestaan riittämiin, mutta sisätossukoita mulla ei löydykään. Sellaiset siis! Kuvan tossut ovat H&M:n.

 Iittalan Taika- astiat ovat i-h-a-n-i-a! Olen saanut joskus kaksi kappaletta näitä kulhoja, mutta toivoisin niitä kaksi lisää. Sarjan lautasetkin ovat vallan miellyttävää katseltavaa. Astiastoni koostuu Arabian Koko-sarjan limenvihreistä, valkoisista, pistaasinvärisistä sekä pinkeistä ruusukuvioisista astioista, joten musta-valkoinen mätsää niihin aika kivasti.

Guessin uutuussarjan kaulakoru mustalla sydämellä. Samaa korua löytyy myös punaisella sydämellä varustettuna, mutta se jäisi mulla luultavasti värinsä puolesta käyttämättä, VAIKKA se onkin kivempi kuin tämä musta. Saattaapi olla, että lahjon tällä itse itseäni vaikka 22 ikävuoden täyttymisestä joulukuussa.

4kg tai 5kg kahvakuula. Mulla on 2,5kg kuula, jolla veivatessa tulee myös aikamoinen hiki, mutta muutama lisäkilo toisi kuulan pyörittelyyn lisää haastetta. Jos väriä kysytään, niin tavitseeko siihen edes vastata mitään. ;) Molemmat kuulat löytyvät Prisman valikoimista. Tosin paikanpäällä näitä etsiskellessäni olen huomannut juuri näiden kevyimpien kuulien olevan aina loppu. Tarjolla on usein kuulia 7:kgstä ylöspäin, mutta se on omiin tarpeisiini liian painava.

Minkäslaisia toiveita tai toiveettomuuksia (onko tämä edes sana) teillä on?

Siinäpä niitä toiveita nyt muutama. Vuosien vieriessä joululahjojen merkityskin vähenee, mikä on lähinnä vain positiivista. Taidan olla enemmän jouluruokien perään. :D Joulu on mulle hieman ahdistavaa aikaa, koska pitäisi päättää viettääkö sitä äidin luona vai isän luona. Väkisinkin tulee miettineeksi valitseeko "oikein" ja tuleeko jommallekummalle paha mieli päätöksestäni. Aikuisia ihmisiähän tässä koko perhe aletaan olla, joten ei kai tämä nyt niin suuri juttu ole. Silti olen jo nyt ihan paineissani.

Mitä muille annettaviin lahjoihin tulee, ne ovat aina haastavia. Yksi lahja on jo tilattu meidän kolmen sisaruksen voimin ja saatan kuvitella miten lahjansaaja siitä ilahtuukaan! Meidän perheessä ei ole koskaan vietetty mitenkään ylenpalttisesti pröystäilevää joulua lahjojen osalta, joten jokainen on saanut aina jotain pientä. Jotain pientä yritän keksiäkin jokaiselle, mutta onneksi tässä on vielä aikaa keksiä mitä pientä se voisi ollakaan. Joulussa on oksettavinta överiksi mennyt kaupallisuus. Osta sitä, tätä ja tuota, jokainen tarvitsee lahjaksi sitä ja tätä. Osta itsellesi hyvä joulumieli ja aloita uusivuosi makselemalla velkojasi. Yeaaaah! ;)

Harakka

Kuolaan tässä juuri näppäimistölle, koska eksyin H&M:n sisutuspuolelle nettikaupassa. Kauhukseni huomasin sielläkin olevan jo jouluroskaa samoin kuin lähikauppaan joulusuklaat näyttivät saapuneen lokakuun alussa. Haloo, jouluun on vielä pari kuukautta ja nyt jo kauhea hypetys. Voin pahoin! Löysin kuitenkin jotain kivaa ja säihkyvää:

Iskin silmäni hopeisilla paljeteilla kuorrutettuihin tabletteihin ja tyynyliinaan. Ai että, tuohon tyynyyn on varmaan mukava kallistaa poskensa telkkaria katsellessa. Hopea kävisi somasti yhteen turkoosin kanssa ja hämärää tulevaisuutta ajatellen kaiken muunkin väristen pintojen kanssa. Pitäisikö kurkistaa löytyisikö ebaysta samanlaisia hieman halvemmalla... ;)

PS. Palataan toivottavasti pian vähän tasokkaampien juttujen parissa! Pää on lyönyt viimeaikoina vähän tyhjää </3

All I want

Olen varmaan seonnut. Revin yksi päivä kaikki vaatteet ulos kaapista, sulloin ne säilytyslaatikoihin ja nyt ihmettelen lähes tyhjiä hyllyjä. Minussa taitaa monen muun naisihmiisen tapaan piillä vähän sellaista jemmaajan, säilöjän, pimittäjän, hamstraajan ja haalijan vikaa. Säästelen kaupan pieniä läpinäkyviä hedelmäpusseja, kivannäköisiä pahvilaatikoita, ikivanhoja muotilehtiä, reikäisiä paitoja ja ties mitä muuta. Ajatuskin niiden kirpparille raahaamisesta raastaa, mutta se olisi ainoastaan palvelus itselleni. Ei sitä tiedä, jos tuotakin kolme vuotta käyttämättömänä pyörinyttä riepua vielä tarvitsee. Vai mitä tytöt? ;)

Yhyy!

Olen myös kehittynyt huomattavasti mitä vaatteiden shoppailuun tulee. En enää osta jotain väkisin sen takia, että onpas tää nyt halpa. Voi voi, kangas vetää kainalosta oudosti ja toinen hiha on ommeltu 10cm lyhyemmäksi kuin toinen, mutta tää on niiiiiiiiiiiin halpa. Tää on niin halpa ettei haittaa, että se kuitenkin jää käyttämättä. Sehän tuleekin todella halvaksi, kun hamstraa koko ajan kaikkea "halpaa" vain sen hinnan takia, joka todellisuudessa on kaikkea muuta. Olenkin siis keskittynyt oikeasti siihen, mitä tarvitsen. Tai no mietitäänpä hetki tarvitseeko kukaan kymmeniä pareja kenkiä, joka talvi uutta takkia tai kahdetkymmenet eriväriset rintaliivit tai kellon, joka sopii jokaiseen eriväriseen korvakorupariin? Ei helvetissä! :D Ehkä pitäisi tarvitsemisen sijaan puhua kuitenkin haluamisesta. Halu ja tarve kun ovat kaksi eri asiaa.

Keräsin muutamasta nettikaupasta kuvia siitä mitä haluaisin syksyksi ja talveksi. Lista onkin tällä kertaa varsin lyhyt ja ytimekäs. Huiveja ja myssyjä on korit täynnä, eikä niitä tarvii aina ostaa jokaisessa uudessa värissä tai erikseen jokaiseen kynsilakkaan ja luomiväriin mätsääväksi. Kenkiä on parit uudet sekä kasa vanhoja, jotka ovat vielä hyvässä kunnossa ja ajavat asiansa vielä tänäkin talvena.

1. Ruskea tai oikeastaan enemmänkn nutrian värinen pitkähihainen trikoopaita, jonka helmankin tulee olla tarpeeksi pitkä peittämään ainakin puolet pyllystä. Tummanruskeita ja kummallisia beigejä paitoja on kaupoista löytynyt, mutta en mä sellaista kelpuuta.

2. Lyhyt villakangastakki, mutta ei tosin sama kuin tässä H&M:n kuvassa, koska se oli liian lyhyt. Olen käyttänyt tyytyväisenä 3-4 vuotta sitten hankkimaani mustaa Onlyn takkia, joka onkin palvellut minua erinomaisesti kunnes huomasin, että................en enää mahdu kunnolla siihen. :D Kyllä se vieläkin menisi tai meneekin, mutta sen alle ei mahdu mitään paksumpaa paitaa.  Ei kai se toisaalta haittaa, kun ei se mikään kovan pakkasen takki olekaan. Pitää vielä sovitella sitä ja toivoa parasta, koska se on ihan huippuhyvän mallinen ja pituinen. Pieni pesulassa käynti saattaisi myös olla paikallaan vai onko joku uhkarohkea pyöräyttänyt villakangastakkinsa ihan pesukoneessa?

3. vaatimaton toiveeni olisi karvaliivi, joko mustan/harmaan sävyisenä tai ruskeana. Ensimmäinen kiva ja edullinen  liivi löytyi Seppälästä ja siellä se odottelee varattuna huomiseen saakka, että ehdin sitä sovittelemaan.

Mieli tekisi myös jotain mukavan lämmintä neulepaitaa tai- takkia, mutta kivoimmat mallit (kuten tämä allaolevan kuvan GT:n neule) tuntuvat olevan jotain inhottavan tuntuista akryylihuttua, johon en aio koskea tikullakaan. Pitää varmaan opetella neulomaan ja tehdä itse omat paitansa ettei tarvitse aina rasittaa itseään marmattamalla ja valittamalla miten huonosti asiat ovat. ;)

Sellaisia valaistumisia täällä päin. Mitäs houkuttelevia hankintoja muilla on edessä vai onko kenties mitään?

Lähde Lappeenrantaan, humppa siellä soi

En kestä enää!! Huomenna on vain 3 tuntia töitä ja sitten juna lähtee kohti Lappeenrantaa!!! AAAAA!

Tänäänkään en pystynyt keskittymään kunnolla töissä, kun ajatukset harhaili koko ajan. Pointti tässä on se, että näen poikaystävääni vihdoin kuukauden (!!) jälkeen. Tämä teksti on varmaan tosi esteettistä luettavaa huutomerkkineen kaikkineen. MUTTA EI MAHDA MITÄÄN!

Sanoin ystävälleni Jennille, että sekoan kohta, kun en näe poikaystävääni ja hän totesi näin: "Oho, milloinkas tuollaista ois kuullu sun suusta, että sekoat jos et nää toista.... Aww, soot rakastunu."

Harvinaisen totta sanoisin! <3

Hyvät jussit kaikille! Mulle on ihan se ja sama, että paistaako juhannuksena aurinko, vai tuleeko taivaan täydeltä rakeita, millään ei ole mitään väliä :D

Menen tästä taas kokoamaan itseni :')

Laukkusii

Huomentaaaa! Mulle sujahti sähköpostiin pari uutiskirjetta Fashionstore.fistä, missä kummassakin oli alekoodi. Koska en nyt itse raaski tilata mitään (vaikka kuinka mieli tekisi), ajattelin jakaa nämä kanssanne, jos joku sattuisi olemaan tilausaikeissa.

Koodilla  JA32QLNF  lohkeaa -15% alennus. Koodi on voimassa 26.6.2011 asti.

Koodilla Q82LL9DE lohkeaa -10% alennus. Koodi on voimassa myös 26.6.2011 asti.

On aika häkellyttävää, että olen jo tähän aikaan sutinut naamani ja hiukseni lähtövalmiuteen. Työt alkavat vasta 10:30, joten tässä on ruhtinaallisesti aikaa tehdä vaikka mitä! Taidan kuitenkin aloittaa aamupalalla ja toivottaa mukavaa päivää! 8))

Glitter dust

Joooooo voin kertoo, että oon niin täynnä tätä MM-sontaa, että huhhuh! Olin eilen sellaisessa mielentilassa yöllä kello 02, että olisin voinut tehdä vaikka mitä.  En ole koskaam oikein tajunnut urheilukisojen päälle ja varsinkaan sen, että ihmiset suhtautuvat niihin niin överin kiihkomielisesti. Säälittävintä oli lukea facebookista, kun porukka aikoi ottaa sairaslomaa tällepäivälle, jotta voi vetää pään täyteen viinaa. Onhan tässä taas loistava syy ryypätä! Kiitos vaan lätkäjuntit, kun veitte yöuneni. Perästä kuuluu. :)

Kohta menen heittämään makkarin telkkarin seinään, ettei tarvitse kuunnella tuota juhlaölinää koko iltaa. Luojan kiitos poikaystäväni tajusi eilen lähteä katsomaan kisoja muualle kuin tänne kotiin. Sitä ennen ajattelin virkistää mieltäni katselemalla uusia kynsitarvikkeita ebayn vakkarimyyjältäni. Himoan kovasti uusia ihania glittereitä ynnä muita koristeita, joilla voi loihtia imeliä ja räiskyviä kesäkynsiä. Posti toi viimeviikolla alle kahdella eurolla ostamani 1000kpl kynsitimantteja, joilla ehkä pärjään hetken vai mitä luulette? ;)

Oranssissa glitterissä on itua!

Kaikkia näistä en ehkä viitsi klikkailla itselleni, mutta jotain pientä sälää kyllä laitan tulemaan. Palataan taas tyttäret!

Watch me

Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut salaa uuden kellon hankkimista. Mielessä on ollut ikuisuuden kolme eri mallia, joista kai pitäisi päättää se paras vaihtoehto. Mieluiten ottaisin nämä kaikki hellään hoivaani, mutta talouteni ei ehkä kestäisi sitä pläjäystä. Vaatimuksia uudelle kellolle on muutama: sen tulee olla suht massiivinen, hopeinen ja tarpeeksi blingggggggi. Kookkaalla kellolla yritän saada käteni näyttämään pienemmiltä, sillä mielestäni ne ovat kuin miehen kourat. Huolestuttavaa, pakkomielle isoja jalkoja kohtaan on siirtynyt koskemaan myös isoja käsiä. Hauskinta tässä kuitenkin on se, että kenenkään muun mielestä käteni tai jalkani eivät ole mitenkään normaalista poikkeavan kokoiset. :D

Tämä kaveri on listallani kuitenkin ehkä ykkösenä. Olen käynyt sovittelemassa tätä koruliikkeissä jo lukemattoman monta kertaa ja kerta kerralta se tuntuu vain siistimmältä. Suomessa tälle on lykätty hintaa ihan mielettömästi liikaa, mutta onneksi ulkomailta saa halvemmalla.

Tämäkin on vahva ehdokas. Olen törmännyt tähän myös mustataustaisella kellotaululla varustettuna, mutta siitä en nyt tähän hätään löytänyt kuvaa. Saan sydämentykytyksiä noista paksuista ketjuista! Tähän malliin en ole vielä törmännyt kaupoissa, tiedä häntä miksi. Olisi kuitenkin ihan kiva päästä mallailemaan kelloa käteen.

Kolmantena olisi sitten tälläinen tapaus. Tätä löytyy myös versiona, jossa on kaksi ketjua, mutta se on huomattavasti pienikokoisempi kuin tämä himoitsemani malli. Tässä ei tosin niitä toivomiani timankeja ole, mutta se voidaan antaa anteeksi. Kyseinen kello oli myös himotuksistani edullisin vaihtoehto.

Mikäs näistä oli suosikkinne? Ja omistaako joku näistä jonkin mallin? 8)

Summer fever

Iskihän se mieletön kesänkaipuu viimein tännekin, kiitos vanhoille kuville ja niiden pakonomaiselle katselemiselle. Eniten kaipaan rusketusta, jota joskus yritän näin talvisin haalia purkeista. Se on vain hieman hankalaa, sillä en vihaa mitään niin paljon kuin itseruskettavien hajua, hyihyihyi.

Tahdon siis näiden kuvien rusketuksen(!!!!!)

 

 

 

Tai sitten vastaanottaisin mieluusti äkkilähdön jonnekin lämpimään ennen kuin Suomeen saadaan kesä. Osa kuvista on otettu Turkin Alanyassa ja Manavgatissa sekä Espanjan Fugessa.

Sisustushaaveita

Haaveilu vain jatkuu! Tällä kertaa vuoroon pääsee sisustaminen. Meillä on tällä hetkellä keittiönpöytänä sellainen jättimäinen neljän istuttava pöytä, jonka väri taittaa ikävästi punaiseen. Ajattelin hankkiutua siitä eroon pikimmiten! Karu totuus iski vasten kasvojani, kun tässä olen jo hyvän aikaa selaillut mm. Kodin1, Askon, Ikean jne sivustoja tummanruskea tai musta yksinkertainen baaripöytä mielessäni. Pelkistä pöydistä pyydetään ihan älyttömiä summia ja siihen päälle pitäisi ostaa tuolit satasella per kappale. Mihin tää maailma on menossa, saako itkeä? :D Löysin sitten Sotkasta massiivipuisen, melkein kriteerit täyttävän tummanruskean simppelin pöydän, johon sisältyy tummalla tekonahalla päällystetyt tuolit. Ja kaikki nämä ihanaan tarjoushintaan 199€, me happyyyyyyyy! Ei tuo nyt ihan baaripöydästä mene, mutta täytyy vain yrittää elää sen kanssa.

No sitten! Kevät tulee kovaa vauhtia ja on aika myllertää olkkarin verhojen parissa. Talven ajan ikkunoissa on olleet tummanvioletit ja valkoiset verhot, mutta kevääksi ja kesäksi ne ovat mielestäni vähän turhan synkeät. Viimekesänä verhot olivat vihreän-mustan-valkoisenkirjavat, mutta ehkä pieni vaihtelu virkistäisi. Salaa haaveilen pinkeistä prinsessaverhoista, mutta en taida saada niille hyväksyntää. Olen vähän havitellut jotakin turkoosia, kenties kuviollista, kenties ei. Mutta kuka sanoo, että verhojen pitäisi olla turkoosit. Huoneen ilmettä on helppo muuttaa myös uusilla sohvatyynyillä, kynttilöillä ja muulla pienellä. Hankittavaksi jäisi oikeastaan vain uudet verhot (pelkkien valkoisten rinnalle riittäisi kaksi kuviollista verhoa) sekä tyynynpäälliset. Kynttilöitä minulla on sattuneista syistä kassikaupalla ja jokunen maljakkokin saattaa löytyä. Kokosin alle kollaasin tuotteista, jotka sopisivat tarkoitukseeni vallan mainiosti:

Verhokangas, maljakot, kynttilät ja kukat Ikeasta, tyynyt Kodin1.

Taisin juuri rakastua tuohon Ikean suurikuvioiseen verhokankaaseen! En tiedä milloin tie vie taas Tampereelle päin, mutta silloin tuo on varmastikin jo päässyt loppumaan, sillä sitä myydään hintaan 4,95€/m. Manse-Idalle pieni winkwink! ;D Samasta kankaasta voisi ommella pari tyynynpäällistä ja kangaskaupasta saa edulliseen metrihintaan erivärisiä pellavakankaita, joista tekisi näppärästi myös päälliset. Tähän on hyvä lopettaa ennenkuin homma lähtee käsistä ja laajennan väriskaalaa!

Onkos täällä muita kevään innoittamia sisustajia? 8)

Koruhaaveita

Olen pidemmän aikaa haaveillut hopeisesta papuketjusta kaulakoruna tai rannekoruna. Taannoin löysin tieni dpn, Design Paula Nummela korusivustolle, josta löysin muutaman vallan kiinnostavan tapauksen. Tässäpä nyt muutama:

Korut ovat tietysti melkoisen tyyriitä, joten ihan hetken mielijohteesta en lähtisi sellaista hankkimaan. Lueskelin netistä kokemuksia näistä koruista ja siellä mielipiteet jakautuivat näitä vastaan ja puolesta. Valiteltiin, että korujen pinta kuluu nopeasti, mutta tokihan hopealla on taipumus naarmuuntua ihan normaalissa käytössä. Enimmäkseen dpn-koruja kuitenkin kehuttiin, enkä yhtään ihmettele miksi! Vaikka muotoilultaan tähän liittämäni korut ovat kovin yksinkertaisia, niin mielestäni nämä ovat kaikki enemmän kuin ihania. <3

 

Olen haaveillut myös Guessin koruista, jotka ovat toinen toistaan nätimpiä. Korut tosin taitavat olla korkeintaan päällystetty hopealla tai kullalla. Näistäkin löytyi paljon valituksen aihetta, lähinnä juurikin korujen hinta-laatusuhteesta. Joillakin on jo muutamien käyttökertojen jälkeen korun pinnoite kulunut niin pahasti, että sen alta pilkottaa kuparinen pinta. Itse en osaa sanoa tähän mitään, mutta asiasta enemmän tietävät voisivat hieman valaista yhtä jälkeenjäänyttä! ;)