Viikon aikana olen....

...valkaissut hampaitani, ensimmäistä kertaa ikinä! Olihan se tilattava kokeeksi paketti Crestin paljon kehuja keränneitä valkaisuliuskoja, ja kokeilla onko haave valkoisemmista hampeista mahdollinen. Onhan se, peräti jo neljän valkaisukerran jälkeen tulos on huomattava. Jäljellä olisi vielä kuusi liuskaa, jotka käytettyäni hampaani loistavat varmaan lähestulkoon pimeässä. ;) Nyt pidän päivän tai kaksi taukoa valkaisusta, koska hampaita on ruvennut vihlomaan salakavalasti pitkin päivää.

....juhlistanut Rillumarein 23-vuotissynttäreitä menemällä ajoissa nukkumaan. :D

 ...kuivaharjoitellut tulevaa kesää varten ruukkukukilla ja makro-objektiivilla.

...vastaanottanut moooonta viikkoa sitten tilaamani kivan sisustustarran ja kauhistunut avattuani paketin. Sisustustarran tilalla olikin pala tavallista kirkasta kontaktimuovia. Kiitos ebay, arvatkaa sapettiko! Onneksi sain rahani takaisin ja myyjältä liudan tosi uskottavia selityksiä kaupanpäälle. Kuten, että tehtaalla joku on laittanut "epähuomiossa" mustan kookkaan seinätarran tilalle palan roskaa. Tai joku on postituksen aikana ottanut tuotteen putkilosta ja vaihtanut tilalle lohduksi suikaleen muovia. Jep!

....pukeutunut PITSIIN!

....askarrellut kasan epäonnisia paperinarupalleroita valosarjan koristeeksi. Eipä mennyt tämä(kään) projekti ihan niin kuin Strömsössä, mutta mikäs sen lystimpää kuin pieni kotikutoisuus.

Uusia värigeelejä ja kohokuvioita

Mulle koitti taas ennenaikainen joulu, kun Ndedin paketti saapui eilen. Pistin tilaukseen rakennegeelien lisäksi useita värigeelejä. Ihan uutena juttuna otin harjoituksen alle 4D-geelillä tehtävät koristelut. Purkkeja oli läjäpäin ja uusia värigeelejä onkin aina yhtä jännää availla. Näillä Ndedin geeleillä on ikävä taipumus kuohua ulos purkeistaan kannen alta ja sotkea tahmalla kaikki ympärillä oleva, joten virheestä viisastuneena jätin purkkeihin foliosinetit kiinni. Avasin sinettikansia vain sen verran, että näin mitä väriä kussakin purnukassa on. Nyt vain toivotaan, että geelit eivät ryömi ulos niistä pienistä aukoista.

Tietysti oli pakko päästä heti kokeilemaan 4D-geelin käyttöä. Kyseisellä geelillä voi tehdä kohollaan olevia koristeluja. Tilasin näin alkuun vain valkoista geeliä, mutta sitten joskus seuraavan tilauksen ollessa ajankohtainen taidan haluta muitakin värejä. Alku on aina vaikeaa ja ensimmäiset yritykset ovatkin aika kauheannäköisiä, kuten tästä alapuolella olevasta kuvasta voitte havaita. Yritin epätoivoisesti kaunistaa niitä pikkuisilla timanteilla. :D

Sain onneksi tuherrettua myös muutaman ihan  ok-näköisen kukankin, joten ekasta harjoituskerrasta jäi hyvä mieli. Taidanpa tietää mitä seuraavissa kynsissä käytän koristeena! Geeli on todella tönkköä tavaraa, joten sen muovailu tuntuu melko vaivattomalta.   

Ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä 4D-geelin käyttöön ja kohokukkasten maalailuun, jos joku osaa neuvoa asiassa! :)

Värigeelejä innostuin tilaamaan useampaakin sorttia. Heittäydyin hurjaksi ja tilasin iänikuisen neonpinkin lisäksi tietysti tavallista valkoista, söpöä vaaleanpunaista, vaaleansinistä, neonsinistä, ja raikasta mintunvihreää. Entuudestaan mulla oli jo mustaa, neonkeltaista, neonoranssia ja mummokalsarin väristä geeliä. Vielä kun jostain löytäisin kunnolla peittävän beigen/nuden värigeelin olisin aika happy.

Tippeihin koklasin vaaleanpunaista, -sinistä ja minttua. Kaikkia värejä levitin muistaakseni kahden kerroksen verran, jotta sain lopputuloksesta peittävän. Nyt vain toivon, että vanhat geelit irtoilisivat kynsistä kuin taikaiskusta, jotta pääsisin värkkäämään jotain tuolla ihanalla vaaleanpunaisella ja 4D-geelillä! Sellaisia taikaiskuja ei tunnu vaan koskaan tulevan....

Tuurilla vaan

Tervehdys täältä raivokkaan siivouksen lomasta! Imurointi rupesi ottamaan niin paljon hermoon, että täytyy pitää pieni välitauko ennen kuin voi jatkaa. Siivotessa en tiedä mitään raivostuttavampaa kuin perässä raahattava pölynimuri, joka poukkoilee ja pyörii miten sattuu. Se jumittuu jokaiseen huonekaluun tai on ihan kierteellä. Vessan peseminenkin on loistokkaampaa hommaa kuin imurinvarressa heiluminen. :D

Viimeviikon torstaina herättiin syyslomailevan poikaystävän kanssa aikaisin aamulla, kiskaistiin aamupalat napaan ja minä starttasin auton varsin kohtalokkaasti kohti Tuuria. Oli silmät aamutuimaan vielä vissiin niin ummessa, etten tajunnut katsoa onko peruutusvaihde silmässä. Eihän se ollut, sen sijaan vaihdekeppi komeili ykkösvaihteen kohdalla (pakki ja ykkösvaihde on samassa vaihteiston kulmassa) ja ei ole varmaan vaikea arvata miten auto heittäytyi villisti eteenpäin, mutta idiootin tuurilla ei aineellisia vahinkoja päässyt tapahtumaan. Ei jäänyt paljosta paitsi etten olisi onnistunut ruttamaan autoa seinään, jossa on auton lämpötolpat sun muut. Että turvallista matkaa vaan....

Mulla oli taas parimetrinen ostoslista Tuurin krääsähelvettiin ja mielessä oli yhtä ja toista hankittavaa. Kävi sitten taas vähän vanhanaikaisesti: kun jotain tiettyä etsii, ei sitä löydä vahingossakaan. Löysin kuitenkin näppäränkokoisen irtopohjavuoan, jolle tulee käyttöä juustokakkuihin ja täytekakkuihin. Säästyipähän rahat taas toiseen kertaa eli marraskuun lopussa Kuopion uuteen Ikeaan ja sen yhteydessä olevaan ostoskeskukseen, jossa on mm. H&M:n Home-myymälä, KÄÄK!!

Parisen viikkoa olin jo suunnitellut mihin laittaisin "jouluvalot", kun niiden aika koittaa. Eihän nuo nyt sentään viralliset joulukoristeet ole, joten minusta noita voisi pitää koristeena muutenkin kuin joulun edustalla. Kaivelin koristevalot kaapista, väkersin ne keittiönpöydän päädyssä olevan peilin päälle ja iltasella ihastelen niitä. Haluaisin ripustaa olkkarin tylliverhojen lomaan myös jotkut kivat valot, joten täytyy hommata jostain samanmoinen valosarja. Tai ehkä kolmaskin sarja, jotta voin kehitellä lasimaljakkoon asetelman joulupalloista tai hopeisesta kuusenkoristenauhasta. Nytkö tää lähtee jo hallinnasta. :D

Alkaa olla varmaan pakko hyväksyä se tosiasia, että talvi tekee tulojaan. Aamulla ulkona oli jo niin kylmä, että melkein harmitti värjötellä ohuessa syystakissa. Autojen lasitkin olivat ihan kuurassa. Taitaa olla pakko säilöä myös tuo sunnuntaisella kaupunkikierroksella palvellut minimittainen nahkis, vaikka se onkin suurin suosikkini takkien saralla. Toisaalta on pitkästä aikaa ihan kivaa verhoutua toppatakkien, isojen huivien ja talvitöppösten sisään!

Herkkusuu

Nälkä kasvaa syödessä, kuten viisas sanonta kuuluu. Tällä erää niin pääsi käymään kuvia katsellessa. Kansioita selaillessani houkuttelevia ruokakuvia putkahteli näkyville vähän väliä, enkä voinut millään vastustaa kiusausta lisätä muutamia parhaita paloja tännekin näytille. Jos aivan rehellisiä ollaan, en edes yrittänyt vastarintaa, koska se olisi ollut täysin turhaa. ;)

Mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeen kera sekä pikkuisia muffinssipellillä paistettuja  katkarapupiirakoita.

Muffinssi poikineen!

Mansikkaista fetasalaattia sekä kana-ceasar-salaatti.

Mansikkapirtelö "pienin" höystein sekä joulun ykkösherkut (lanttulaatikon jälkeen tietenkin) 

Pukeudu pitsiin

Viikonloppu hupeni ihmeen nopeasti, niin kuin se tuntuu aina tekevän. Perjantaina kävin ystäväiseni kanssa pitkästä aikaa Amarillossa syömässä, viimekerrasta olikin jo ikuisuus. Lautaselle päätyi tuttu, turvallinen ja aina niin hyvä, mikäs muutakaan kuin chicken pocket! Kanan, vuohenjuuston sekä paholaishillon yhdistelmä on yksinkertaisesti vaan niin lyömätön. Paholaisenhilloa voisi keitellä itsekin taas reippaan satsin, se tuntuu sopivan lähestulkoon kaiken kanssa. Syötyämme vyöryimme mahat räjähtämäisillään pienelle ruokalevolle Bran sohville.

Lauantaina oli tosiaan kaverin tupaantuliaisten vuoro. Kuvia ei mulla ole tuolta illalta kuin asun muodossa. Ennen tupareihin lähtöä sain taas vissiin maailman parhaan idean, nimittäin kulmakarvojen värjäyksen. Edellinen värjäyskerta oli täysi katastrofi, joten annoin kestovärin vaikuttaa tällä kertaa alle 10 minuuttia. Siinä taisi olla taas muutama minuuttiyksikkö liikaa, koska loppuillan näytinkin varmaan tosi hyväntahtoiselta erimuotoisine ja mustine kulmineni. :D Onneksi sain värin vaalenemaan hieman, kun laitoin öljyistä meikinpoistoainetta muhimaan kulmakarvoihin yön ajaksi. Ensikerralla 5 minuuttia lienee oiva vaikutusaika. Mutta olkaa hyvä, väritön asuni:

Kaivelin kuvissa näkyvät pitsipaidat kesäteloiltaan, alkoikin olla jo kova ikävä niitä! Pitsisissä vaatteissa on vaan sitä jotain. Olen tilannut pari uutta pitsistä yläosaa ja odotan vielä toisen saapumista, ennen kuin voin vilauttaa niitä teillekin. :)

Talvivarusteita

Vihdoin ja viimein oli minunkin aika päivittää talvitakkivalikoimaa. Olen käyttänyt samoja takkeja urheasti jo monta vuotta. Voiton vie lyhyt musta villakangastakki, joka on palvellut minua uskollisesti ainakin 5 vuotta. Viidessä vuodessa takki on käynyt myös hieman piukaksi, vaikka se hirveän kiva muuten onkin. On meinaan hieman epämiellyttävää pukeutua takkiin, joka tuntuu repeävän kappaleiksi vähän suuremman hartioihin kohdistuvan liikkeen johdosta. :D

Tämä Haloselta löytynyt takki oli rakkautta ensisilmäyksellä! Rakastuin päätäpahkaa noihin röyhelöihin, enkä ole ennen tälläistä takkia vielä kellään nähnytkään. Olin koon suhteen kuitenkin vähän kahden vaiheilla, koska olisin kaivannut yhtä numeroa pienempää. Tämä oli kuitenkin pienin, joten otin takin. Saatan tehdä - ja varmasti teenkin- yläosaan pienen kavennuksen, koska kyljissä on vähän liikaa "tyhjää" tilaa.  Helma on hyvä tuollaisena liehukkeena. Täytyy vaan koota itsensä ensin vuorin ratkomista, saumojen ompelua ja vuorin uudelleen kiinniompelua varten. Puuduttaa jo valmiiksi. Toki takin voisi käyttää ompelijalla, mutta se ei taida olla kovin edullista lystiä. Voisin kyllä tutkia hieman hintoja, jotta välttyisin itse kyseiseltä urakalta.

Yleensä kaikki mun talvitakit on mustia, yhtä valkoista toppista lukuunottamatta. Siksi halusin vaihteeksi jotain muuta ja päädyin varsin epätellumaiseen vaihtoehtoon: Onlyn ruskeaan toppatakkiin. Takki on malliltaan tosi kiva: helma peittää kunnolla takamuksen. En tiedä talvella mitään kammottavampaa kuin liian lyhyt takki, hyrrr. Muhkean ja tarpeeksi korkean kauluksen taa on hyvä piiloutua kylmältä tuulelta. Lisäksi materiaali on kivan hohtavaa.

Etsiskelin myös uusia saapikkaita syksyksi ja leudoille pakkaskeleille. Löysin nämä mustat matalakantaiset saappaat Nellyltä. Sattuikin sopivasti, että juuri silloin toimituskulut olivat ilmaiset. Muuten en olisi näitä 17 euron popoja varmaan tilannutkaan. Nuo soljet taisivat olla myös ratkaisevana tekijänä ostopäätöksen suhteen. Ainut huono asia, ei oikeastaan mikään mitätön asia, ilmeni avattuani kenkälaatikon. Kengät  haisevat järkyttävän pahalta! Bensalta tai vastaavalta kemikaalilta. Olen törmännyt joskus aikaisemmin käryävään laukkuun, joka oli myös keinonahkaa. Jäi se laukku käyttämättä. Haju tarttuu kengistä sukkiin ja housuihin. Oon tuuletellut niitä parvekkeella, mutta epäilen siitä olevan mitään hyötyä. Lähetin Nellylle tulikiven katkuisen palautteen, ja odotan mielenkiinnolla mitä he vastaavat. Vai vastaavatko mitään. :)

New Nikon baby!

Voi, olisipa taas kesä! Olisi kauniita ja värikkäitä kukkia. Kesällä liikenteessä näkee kaikenlaisia jännittäviä otuksia, kuten perhosia. En nimittäin malta odottaa, että pääsen kyntämään polvet mudassa kukkapuskissa ja heinikoissa uuden makro-objektiivini kanssa.  Tilasin uuden 40mm objektiivin Superkuvan verkkokaupasta ja päivän kuluttua se olikin perillä. Juoksin äsken postiin kytättyäni koko tämän päivän postin lähestyskoodia netissä. Kyllä kyttääminen kannattaa. ;)

Alkuperäisen pläänin mukaan pelkäsin, etten saa Nikonin kittiobjektiivia korjattua takuun puitteissa. Sitä varten suunnittelin kovasti uuden objektiivin ostoa, koska en ollut varma haluaisinko maksaa pilipali-tuotteen korjauksesta mansikoita. Etenkin, jos se simahtaisi taas vuoden käytön jälkeen. Toisin kuitenkin kävi ja kuten kerroin, objektiivi tuli korjattuna takaisin kotiin. Makro-objektiivi on himottanut kuitenkin heti järjestelmäkameran saamisesta saakka, joten mikä jottei. Pakettiin kuului tuo vastavalosuoja ja objektiiville kankainen suojapussukka. Otin nopeasti muutaman testikuvan ja oon niin vakuuttunut, tohkeissani ja liekeissä ettette uskokaan!!! :D

Zoomailin teille vähän kuivia kynsinauhojani. Evästelen tässä vähän sapuskaa ja ruokailun (ja kameran testailun) jälkeen ryhdyn laittautumaan iltamenoja varten. Lähden illemmalla kälysen kälyni kanssa ravintolaan herkuttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Jos oikein villiinnymme, voisi pistäytyä myös jossakin kuppilassa. Huomenna puolestaan juhlistamme kaverini tupareita, joten ohjelmaa piisaa. :)

Kukkaiset talvikynnet

Kynsiä taas, hei! Pääsin vihdoin maalailemaan one stroke-kukkasia kaverin kynsiin. Homman nimi oli se, että kynsistä oli määrä tehdä siniset. Sinisen seuraksi laitettiin hopeista hilettä niihin kynsiin, joihin ei maalauksia tullut. Akryylivärit on siitä kivoja, että ne ovat vesiliukoisia ja helppo pyyhkäistä etenkin märkänä pois kynneltä, jos kuvio menee ihan pipariksi.

 

Kukkien keskustoihin tuikin mustalla värillä pieniä täpliä ja lisäsin joukkoon hopeisia pieniä timantteja. Timanttejahan pitää änkeä aina kuin mahdollista. ;) Sini-hopeisiin kynsiin laitoin mustia timantteja. Tavallisilta helmiltähän nuo lähinnä taitavat näyttää, kun ne eivät kimalla laisinkaan. Kukkaset onnistuivat odotuksia paremmin ja mikä tärkeintä, kaverikin vaikutti olevan mielissään uusista "talvikynsistään". :)

Hienosti samanmuotoiset, kyllääää!

Kyllästyin yllättävän nopeasti omiin tiikeriraidoilla vauhditettuihin pinkki-hopeisiin kynsiini. Uusien kynsien värkkäämistä siivitti myös  keskarista katkennut kynsi, joka kaipasi kipeästi pidennystä osakseen. Paperiakin ohuemmat kynteni ovat kestäneet ihmeen hyvin katkeilematta, koska nyt poikki meni vasta toinen kynsi. Täytyy vaan ladata geeliä tarpeeksi paksusti päälle, ettei ne jatkossakaan rupea katkeilemaan tämän enempää. En edes tiedä mihin kyseisen kynnen törkkäsin, se vain irtosi kaikessa hiljaisudessa. Ei se mitään, muotilla vain uutta pituutta kehiin! Vaikka muottien käyttö ei olekaan vahvuuteni, on nämä kaksi kynttä kestäneet menossa mukana ihan moitteetta. Ja lisäksi ne näyttävät ihan kynsiltä, eivätkä epämuodostuneilta möhkäleiltä.

En nyt kuollaksenikaan muista mistä kuvasta sain inspiraation näihin kynsiin, mutta jossain olin tämän tyyliset nähnyt.  Kynnen kärjet sipaisin valkoisella geelillä vähän sinnepäin ja peitin valkoisen geelin rajan kolmella erilaisella hileellä. Enpä ole tainnut ennen käyttääkään tuota ylimmässä purkissa olevaan metallinhohtoista silppua. Foliotako tuo on? Kynsiin asettelin myös pienet palaset mustaa tylliä, pitkästä aikaa. Lopuksi maalasin mustalla akryylimaalilla leopardipilkkuja. Koristesekasoppa olikin sitten valmis. ;)

Täyttelen tässä vähän etukäteen ostoskoriin uusia kynsikamoja, kun illalla teemme kaverin kanssa kimppatilausta Ndedille. Luvassa on muunmuassa mintunvihreää, pastellista vaaleanpunaista ja ihan uutena juttuna aion kokeilla 4D-geelien käyttöä. Taisin vähän hullaantua noiden geelien kanssa, eikä loppua niiden klikkailusta meinaa tulla laisinkaan. Uudet kivat värigeelit ovatkin enemmän kuin tervetulleita. <3

Uusia ja pieniä kotijuttuja

Ihan ekana: JESS! Korjaukseen viikko sitten lähetetty objektiivi tuli maanantaina korjattuna takaisin hellään hoivaani. Korjaus hoitui onneksi takuun piikkiin ja tämä asiakas on erittäin tyytyväinen! Vähän jännitti avata takaisin tullutta pakettia, että millainen hirviölasku siellä olisi mukana, mutta ei sentään. Huh! :D

Huomaa kyllä, että on tullut syksy. Sen lisäksi, että ulkona on harmaata, märkää ja puut kaljuuntuvat huimaa tahtia, aamulla ei pystyisi millään heräämään. Tänään värkkäilin yhdeksän aikaan aamupalaa suht skarppina ja möngin takaisin sänkyyn katselemaan töllöstä laatusarjoja, kuten Lemmenviemää. Eikä aikaakaan, kun silmä alkoi lupsua ja pian kello olikin 11. Edellämainitulla ohjelmalla saattoi toki olla näppinsä pelissä yllättävään nukahtamiseen liittyen.

Uni taisi maistua hyvältä myös uusien, varsin pirteänväristen lakanoiden ansiosta. Tilasin nämä kirkkaan oranssit pussilakanat H&M:n Home-osastolta, kun näitä oli tarjouksessa hintaan 9,95 €. Kissakaverikin tuntui viihtyvän peiton alla tavalllista paremmin. Kokeilin kuviin tuollaisia valkoisia reunuksia. En oo varma onko ne kauheet vai tosi kauheet?! :D

Kaikki mikä kiiltää, kimaltaa, säihkyy ja kimmeltää, on erittäin paljon mieleeni. ;) Mun oli tosiaan pakko hommata itsellekin samanlainen tuikkulyhty kuin minkä veimme kaverille synttärilahjaksi. Oikeasti halusin ostaa noita useamman, mutta lopulta tajusin etteivät ne kaikki mahdu mihinkään esille, vaikka miten toivoisin.

Poikaystävä halusi antaa mulle lahjaksi kukan. Noh, sain piikikkään aloe veran. Onkohan tuo jonkinlainen vertauskuva. :D Ei vaan, kasvi on hieno kuin mikä! Ja mikä parasta, sitä pitää kastella harvakseltaan, joten en voi mädännyttää sitä liikakasteluun. Tunnustan kyllä tuhonneeni kymmenen minikaktuksen armeijan kasteluhimoissani...

 

Ruokapöydän viereen uudelleensijoitettu peilikin sai pientä uudistusta osakseen. Muistin jokunen viikko sitten miten kivoja sisustustarroja ebaysta voi löytääkään. Löytyihän niitä taas vähän liikaakin, mutta tilasin kohtuuden nimissä kaksi tarraa. Toinen niistä ei ole vielä saapunut, mutta tämä pieni (todella omaperäinen) tarra saapui eilen. Postikuluineen tuo maksoi alle 4 €. Saisihan se toinenkin tarra jo pikkuhiljaa tulla perille, se on nimittäin asteen verran kookkampi viritys!

Olin tuhma, enkä mennyt aamulla pilates-tunnille. Siitäkään huolimatta, että tunnilla olisi edetty lattialla pyllerehtimisestä seisoma-asentoon, ääh! Illalla on onneksi kickboxingia, jossa olen käynyt innokkaasti ja hikoillut kuin pieni sika. Väsymystä saattaa aiheuttaa syksyn lisäksi myös viimeviikon viidet jumppailut. Taisin vähän innostua, enkä malttanut jättää kivoimpia tunteja välistä. :D Nyt on aika kaivella unihiekat silmistä ja ruveta kasailemaan aineksia kukkakaalisosekeittoa varten, nam!

PS. Olettehan jo kuunnelleet Johanna Kurkelan uutta albumia? Täällä talossa ei mikään muu enää soikaan. <3 Harmittaa vain, kun neidon keikkakiertue ei suuntaudu tänne Jyväskylään.

Viiletystä

Keittelen tässä tanssitunnin jälkeen hikipäissäni ruusukaaleja (first time ever!) ja ajattelin tulla naputtelemaan pikaisen postauksen. Olipahan mielenkiintoinen jumppatunti, kun muu porukka oli vetänyt samoja koreografiota jo 3-4 viikkoa ja itse tuppautuu mukaan vasta nyt. Jalat solmussa, monttu auki ja omat liikkeet kehissä, ei se niin vakavaa onneksi ole. Onneksi kuitenkin huomenna on sekä pilates, että kick boxing-tunnit, joiden liikkeet ovat tulleet jo suht tutuiksi eikä tarvitse seisoa tumput suorana.

Lauantaina juhlittiin tosiaan kaverin syntymää ja päälle viimetingassa kiskaisin valkoisen pitsitopin ja ikivanhan mustan liivin. Löytyipähän myös jalkaan myös syksyisemmät kengät avokkaiden sijaan. Näitä mun ohuita ja liukkaita hiuksia on vaikea saada pysymään oikeassa asennossa koko päivää saati iltaa. Aina, kun lähden johonkin, alkaa pitkä ja piinallinen tappelu hiusten kanssa. Tappeluista 99%  voiton vie hiukset. Kun mikään muu ei onnistu, Ghd tarjoaa pettämättömän apunsa ja sillä loitsii nopeasti hiuksista suht asialliset. Ja mikä tärkeintä, ne eivät lässähdä heti päätä pitkin roikkuviksi liruiksi. Mainittakoon vielä, että kiharat ovat hyvässä kuosissa jopa seuraavana päivänä!

Sunnuntai sujahti puolestaan sukkelasti uuniomppuja ja vaniljakastiketta mutustellessa. Kastikevalinta ei ollut paras mahdollinen, mutta kummasti se purkki tyhjeni parempiin suihin. Katselin myös useamman jakson netistä Liviltä tulevaa dokumenttisarjaa, jossa kauneusnarkomaanit viettävät viikon ajan kasvoistaan epämuodostuneiden tai tuhoutuneiden ihmisten kanssa. Pinnallinen puoli löytyy sekä minusta, että lukuisista muistakin ihmisistä, eikä siinä ole mitään väärää. Tuntuu  kuitenkin aika hurjalta katsoa miten pitkälle ääripäähän toiset ihmiset ovat menneet ulkoisen kauneuden tavoittelun vuoksi. Useilla dokumentin naisilla on takana jopa useita kymmeniä kauneusleikkauksia, joiden on uskonut tekevän itsensä onnelliseksi. Vaikea uskoa kenenkään olevan aidosti onnellinen, kun jatkuvasti löytää itsestään lisää paranneltavaa ja suunnittelee uusia operaatioita. Surullista. En nyt enempää ala tuosta ohjelmasta sepittämään tämän enempää, mutta mielestäni aikas kiintoisaa katsottavaa!

Maanantaina eli eilen posti toi jotain, mitä olinkin jo innoissani odotellut. Nimittäin Zumba toning sticksit. Jee! :D Painoa on noin puolisen kiloa per kapula. Kapuloista kuuluu samanlainen helinä kuin marakassista. Kelpaa näillä nyt sheikkailla! 

Nyt  mä jätän hyvästit kameran objektiiville, jonka kuljetusfirman lähetti noutaa huomenna. Sain vihdoin koottua itsen, pakattua kameran ja kirjoitettua lähetteeksi sellaisen valitusvirren objektiivin viasta, että! Toivottavasti vika korjataan valmistajan virhevastuun nimissä. Jos ei, olen aika perkeleen äkäinen. Olen tässä katsellut silläsilmällä uutta (käytettyä) objektiivia. Lähipäivinä selviääpi saanko sellaisen itselleni huudettua. :)