Heippa Turku!

Kesänvietto Turussa taputeltiin osaltani viimeviikonloppuna. Tuntuu, että vasta kriiseilin miten kestän olla koko kesän kesäleskenä vain kisut seuranani. Tässä sitä vaan taas ollaan, päivittelemässä miten aika kuluu niin nopeasti!

Koska oltiin Turussa, olihan se pistäydyttävä Turun linnassa! Komea oli linnake ja kierreltävää tuntui riittävän loputtomasti. Välillä kiivettiin ylös, kurkisteltiin ikkunoista ja sitten kivuttiin alas jyrkkiä portaita. Kiinnostavimmat paikat (eli korkeimmat tornit) oli suljettu yleisöltä, mutta munkkikahvit auringonpaisteessa lohduttivat meitä. Retki linnassa oli kyllä hauska ja ehdottomasti käymisen arvoinen! :)

Aivan kuin jalat eivät olisi olleet tarpeeksi turtana linnassa ramppaamisen takia, suunnattiin vielä keskustaan kiertelemään parit kaupat. Kyllä huomaa kun kurniva vatsa ottaa meikäläisestä vallan. Sellainen persauksille ammuttu karhu musta tulee, tällä kertaa viimeinen niitti oli kun ei löydetty Veromodaa. :D:D:D Äksyilyyn auttaa vain yksi asia, ja se on ruoka! Eka vastaantullut ravintola oli muistaakseni joku Chilis Bar & Grill, joten se sai kelvata. Kuvassa etualalla komeilee järkälemäinen kanasalaatti ja takana kolmipihvinen hampuri:

Mahat täynnä, Veromodan lopulta löytäneinä suunnattiin päiväunille kämpälle ennen illan ohjelmaa. Olin alkuun hieman (kröhöm) skeptinen miehen ehdotuksesta käydä katsomassa häntä lainaten "kehonrakennusvaikutteinen" elokuva Pain&Gain. Luuloni olivat jälleen kerran turhia, koska elokuva sijoittui viimeaikoina katsomistani parhaiden joukkoon. Joo ja hei! Mites toi Dwayne Johnson!!!!!!! Ois varmaan kannattanut mainita hänestä ihan ensimmäisenä, kun alkoi leffasta vihjailemaan niin en olisi suotta vastustellut. ;)

Vaatteiden pakkaaminen reissua varten on hankalaa, koska ikinä ei voi tietää mitä tarvitsee. Kerrankin osuin nappiin ja matkakassista löytyikin hädän hetkellä ihan kivat kuteet. Pinkki bleiseri ja valkoinen pitsitoppi sopivat hyvin yhteen, tuumin. Muistinkin tätä tekstiä naputellessa, että pitää etsiä samainen toppi mustanakin yhdestä eellä alkavasta paikasta. 

Ylläolevasta kuvasta voitte tarkoin silmin havaita 10 cm tyvikasvun ihan omaa hiusväriä. Ei tuo näytä edes erityisen pahalta, kun vaaleusaste on suunnilleen samaa kuin latvoissa. Tai sitten omat silmäni ovat vain tottuneet ja yritän syöttää itselleni pajunköyttä. :D Olen suunnitellut kampaajareissua jo pitkään, mutta en ole saanut vielä toteutettua mitään. Käsittelyksi riittäisi ihan vain muutamia raitoja päällimmäisiin kerroksiin, koko päätä ei tarvitsisi raidoittaa. Pitkästä aikaa vanha kunnon keskijakauskin tuntuu mukavalta vaihtelulta, eikä näytä kiharretuissa hiuksissa yhtään pöllömmältä. Mitäs olette mieltä?

Sunnuntaina ennen meitsin kotiinpaluuta ehdittiin käymään jossain rantsussa ottamassa aurinkoa. Tai siis jätettiin hiekkaranta riehuville lapsukaisille ja eristäydyttiin viereisille kallioille. Oli kyllä virkistävää päästä viettämään aikaa muuallakin kuin täällä kotikaupungissa. Näin se viimeinen viikonloppukin hurahti, kun tekemistä riitti.

A niin kuin Alfa

Olin pitkästä aikaa viettämässä viikonloppua Turussa. Viikonloppureissu sattuikin juuri sopivaan saumaan, kun rallien kuhina oli yltymässä huippuunsa täällä. Onhan se kivaa, että tälläinen pienehkö paikkakunta Keski-Suomessa vetää porukkaa ulkomailta asti, mutta nääääh, ei vaan jaksa innostua. Mutta itse Turkuun palatakseni. Ristin sen toisia nenänvarttaan pitkin katsovien ihmisten kaupungiksi. En taida olla tarpeeksi snobimainen muodikas liikkuakseni kaupungilla tai astuakseni yhteenkään hienostuneeseen ravintolaan sisään, sen verran ylimielisen näköistä sakkia havaitsin. Pitää vissiin seuraavaa reissua varten kuorruttautua Vuittonin logoa huutavalla laukulla ja Korsin tusinakellolla, että sulaudun tähän toisia ylenkatsovaan joukkoon paremmin. ;)

Samasta aiheesta vielä hetken pauhatakseni. Blogien välityksellä pääsee urkkimaan kätevästi tuttujen ja tuntemattomienkin elämää eri paikkakunnilla. Paljon huomiota on herättänyt ns. oman elämän kaunistelu: jatkuvaa shoppailua, juhlia ja kaunista pintaa, upeeta ja mahtavaa. Olen havainnut blogeissa säännöllisin väliajoin muutamia "ilmiöitä": vähintään joka toisen bloggaajan ranteessa kiiltävät Michael Korsin kellot & käsikynkässä roikkuvat Hamilton-laukut. Söpöjen Macarons-leivosten hehkutus. Sushi! Alkuvuodesta "fitness"-villitys lähti leviämään kulovalkean tavoin, ja blogien palstatila täyttyy salilla peilin kautta otetuista posekuvista. Kirsikkana kakun päällä.... mua alkaa etoa, kun kommenttiboxeissa onnitellaan esimerkiksi LV-veskan ostanutta tyyliin: "onneksi olkoon uudelle omistajalle perheenlisäyksestä!" Nykypäivänä erilaisten asioiden omistaminen tuntuu olevan niin korostunutta. Ai moi, ootsä se laukun omistaja?

Henkilökohtaisesti luen mieluiten ihan tavallisia blogeja, joissa ei yritetä vääntäytyä mihinkään muottiin. Jotta blogi olisi kiinnostava, se ei mielestäni kaipaa kallista elämäntyyliä. Ollaan aidosti omia itsejämme, eikä esitetä mitään. En pidä omaa elämääni erityisen jännittävänä, mutta en yritä sitä blogia varten ehostaakaan. Teen maltillisesti ostoksia, silloinkin yleensä alennusmyynneistä. Käyn harvoin ravintoiloissa, silloinkin jossain edullisessa. Käyn harvoin juhlimassa. Matkustelen harvoin. Pukeudun siististi, mutta en mitenkään erikoisesti.  Mulla on jumalaton tyvikasvu, kun en raaski mennä kampaajalle. Rusketuskin alkaa karista. Kaikesta huolimatta, olen tyytyväinen elämääni tälläisenä tavallisena tallukkana. :)

Vai miltä se teistä näyttäisi, kun yhtäkkiä alkaisin postata kuvia itsestäni huulet töröllään, hiuspidennykset hulmuten juomassa pikkurilli pystyssä shamppanjaa jostakin muodikkaasta yökerhosta? ;)

Sellaisia lyhykäisiä ajatuksia ne. Lauantai-ilta Turussa huipentui, kun keksittiin lähteä Kupittaan lintupuistoon katselemaan lintusia. Mitäs sitä muutakaan vieraassa kaupungissa tekisi viikonloppuna, haha. :D Päivällä käytiin kuitenkin istuskelemassa jokilaivoilla ja nauttimassa ihanasta auringonpaisteesta, kun kesä meitä vielä hellii.

Viikonloppu meni taas ihan hujauksessa, ja sunnuntaina haikein mielin huristelin bussilla takaisin kotiin maha täynnä kebabbia. Tämän viikon vietän kesälomaa. En oo ihmeempiä suunnitellut, mutta tarkoitus olisi käydä joku ilta katselemassa isän kanssa josko löytyisi marjoja poimittavaksi ja pakastettavaksi. Pitäisi roudata vielä yksi satsi pahvilaatikoita tänne kämpille ja aloittaa raivoisa pakkaaminen. En tiedä mitä tästä muutosta tulee, kun en ole koskaan tässä mittakaavassa itse muuttoa joutunut tekemään. :D Muutamille huonekaluille oon järkännyt jo ostajan. Sohva on merkittävin myyntiin menevä mööpeli, niin eipä tarvii sitä sit uuteen asuntoon kuljettaa. Perjantaina otan taas suunnaksi taas tuon ihanan kamalan Turkkusen viikonlopun ajaksi. :)

Pipefest 2013

Mulla on masis, miksi kaikki kiva loppuu niin nopsaa? Takana on nimittäin aiiivan loistava viikonloppu Himoksella Pipefesteillä. Muutamalla sanalla tiivistettynä: hiton hyvää seuraa, huikea sää ja hyvää musiikkia ja komeita esiintyjiä, että terkkuja vaan Timo Pieni Huijaus, Aste, Cheek ja mitä teitä nyt on. :D Oikein sydäntä lämmitti, kun salainen idolini Mäk Gälis pamahti lavalle. Ääni on kiljuttu hemaisevan käheäksi ja jalat on tanssahtelusta turrat. Aaah, olen onnellinen noista kahdesta päivästä. <3

 

Festariheila.

Ensikesän Pipeä odotellessa aika kuluu mukavasti kuvia katsellessa ja Teflon Brotherssia huudattaessa. ;)

Kesäpäivä

Viikonlopun kohokohtana oli kun mies saapui muutamaksi yöksi takaisin kotiin ja lauantaina lähdettiin päiväseltään kesämökille paistattelemaan päivää. Kolmetuntisesta veneretkestä selviää hyvin, kun mättää mahan täyteen muurinpohjalettuja ja ottaa veneeseen tarpeeksi pehmusteita, että voi löhöillä aurinkoa ottaen. Pistän kohta auringon pehmentämät aivot narikkaan ja möngin sänkyyn, jotta jaksan ahkeroida taas alkavan viikon. Adios! 8)

Turuus

Näin kesän koitettua olen "olosuhteiden pakosta" viettänyt tähän mennessä muutaman viikonlopun Turussa. Enkä valita yhtään, päinvastoin! On kovin virkistävää viettää aikaa muuallakin kuin täällä kotoisassa Jyväskylässä, joka alkaa melkein tulla jo korvista ulos. Vaikka samat paikat ynnä muut alkavat tympiä, en osaa kuvitella asuvani missään muussa kaupungissa. Hieno yhtälö. :D Turussa on jotenkin niin erilainen tunnelmakin kuin täällä keskisessä Suomessa. En osaa sitä kuvailla, mutta vähän kuin ulkomaille menisi. Nyt joku varmaan nauraa siellä, kun täällä yksi maalaisjuntti vaahtoaa maailman ihmeistä, joita löytyy kun huristaa Onnibussilla rapiat neljä tuntia rannikon suuntaan. ;)

Tähän mennessä olemme ehtineet seikkailla Aurajoen lähettyvillä ja ihmetellä täpötäysiä jokilaivoja. Siistein laivoista oli ehdottomasti Aussiebar-paatti kannella soittavine dj:neen, vaikka ei kyytiin mentykään! Yksi lauantai ajeltiin Ruissalossa etsimässä rantaa ja ihailtiin kesäistä luontoa. Poukkoiltiin Samppalinnalla ja käytiin piknikillä eräällä kivalla kalliolla, joka oli jonkin urheilupuiston nurkilla. Ah! <3 Oon ollut ihan fiiliksissä, kun Turussa tuntuu olevan kaikkialla kauniita puistoja tai houkuttelevia kallioita, joille voi suunnata vaikkapa viikonloppuna retkelle kera eväiden ja juomien kuohuvien. Ei täällä meillä päin vaan tuollaisia mestoja ole...

Oon ollut myös ihan tohkeissani noista vanhoista IHANISTA PUUTALOISTA!! Meidän tukikohtakin sijaitsee eräässä antiikkisessa talossa. Antiikkinen se ei toki ole sisältä, mutta ulkoa se on kovin hauskan näköinen asumus. Kaiken uuden ja jännittävän keskellä mieltäni on alkanut askarruttaa eräs ilmiö, jota en täällä JKL-cityssä ole juuri tavannut....

Kuva.

Mistä johtuu, että ainakin joka toisella turkulaisella miehellä on tälläinen tukka?! Turkulaiset, tulkaa ja kertokaa!

Ihana kesäni

Tässäpä tulisi taas pientä tilannekatsausta meitsin kesäpäivien kulusta. Aurinko on tainnut sulattaa viimeisetkin aivosolut päänupista, on meinaan ihan kaikkensa antanut olo. Kotiuduin pari tuntia sitten Lutakon "aalloilta" paistattelemasta päivää, jonka kruunasi tän kesän ekat irtojätskit kitskalla. IHANAA! Aika ihanaa on myös tuo päällä jylläävä ukkonen ja sen mukanaan tuoma sade. Viilenee asunnossakin ilma sukkelasti, kun ikkunat ja parvekkeen ovi ovat olleet sateen ajan apposen auki.

Ensimmäinen mainitsemisen arvoinen on tuo musta kaapu päälläni. Hankin meinaan elämäni ensimmäisen (tai oikeasti toisen) maximekon!! Vaatii vähän totuttelua verhoutua tuohon vartaloa nuolevaan vaatteeseen (pömppömaha kiittää), mutta mekko on mukavantuntuista materiaalia ja värinsä puolesta se on helppo yhdistää mihin tahansa. Erityismaininta on annettava mekon sopivanmittaisesta helmasta. Se ei laahaa maata, enkä voi talloa sitä tuusannuuskaksi. Hintaa Veromodassa tällä mekolla oli vain 9,95€ ja värejä oli silloin mustan lisäksi tarjolla ainakin vihreää, harmaata ja tummaa raidallista. :)

Viikko sitten käytiin miekkosen kanssa parisuhderetkellä kuolemattomassa Ysitien Lemmikissä! Huippu paikka, vaikka eläimiä taisi olla aikaisempia vuosia vähemmän. Strutsi oli yhtä pöyhkeässä höyhenpuvussa ja kissanpennut yhtä somia kuin aina ennenkin. Onhan tuo kuvan laamakin aika hauskannäköinen tapaus pitkine korvineen. Vielä kun ehtisi joku viikonloppu retkeilemään Ähtäriin, niin olisin ikionnellinen. <3 Keksin myös, että haluan ehdottomasti päästä lavatansseihin. Tosin joutuisin kieltäytymään tanssikutsuista (vaikka se kovin epäkohteliasta onkin), koska en osaa sulautua edes valssin pyörteisiin tallomatta tanssittajan varpaita. Rilllluuuuuuuuuu millon mennään!!?? :D

 

Sarjassamme kaikkea pitää kokeilla, tilasin paria eri väriä uv-kovetteista geelilakkaa. Se on kestänyt keskimääräistä paremmin kynsissä kuin tavallinen kynsilakka, jonka saan menemään rullalle jo päivässä. Napsin kynteni lyhyeksi jo hyvän aikaa sitten, kun en millään jaksa alkaa omia nakkeja koristelemaan ja viettämään niiden parissa tuntikaupalla. Ajattelin myös kokeilla miten geelilakkaukset kestävät varpaankynsissä, kun normaali lakka pysyy siistinä ikuisuuden. Veikkaan, että koko kesän!

Selvisin hyvissä voimissa elämäni toisesta risteilystä. ;) Laivalla oli vastoin ennakkoluulojani mukavan rauhallista, erästä äärimmäisen rasittavaa poikkeusta lukuunottamatta. Tuollaisia räyhänhenkiä kohdatessa miettii väkisinkin, että missä on henkilön kunnioitus muita sekä itseään kohtaan, hyh. Yövyimme yhden yön verran laivassa ja aamulla lähdimme iloisin mielin tutkailemaan Tallinnan ostostarjontaa. Osteltua tuli muunmuassa juomaa koko kesän ja syksyn tarpeisiin, varsin perinteistä siis.

Tallinnan tuliaiset maistuivat erityisen hyvältä kesämökillä kalastelun, grillailun ja löylyjen jälkeen. Grillissä tirisi kanaa erilaisin marinadein, kesäkurpitsaa sekä sipulia ja ihanaa halloum-juustoa. Nam! Seuraavan kerran kesämökille eksymme luultavasti juhannuksen tienoolla, kaupungissa en suostu sitä viettämään. :)

Näitä onkin ootettu!

Ette saletisti varmaan arvaa mitä...

Raikkaita hedelmiä! Niin, ihan kuin niitä ei voisi syödä talvella. :D Thaimaassa ihastuin jälkiruoaksi tarjottuun tuoreeseen ananakseen, joten reissun innostamana oon kiikuttanut kaupasta kotiin jo useamman kappaleen tuota herkkua. Mansikoissa ei ole tähän mennessä ollut makunsa puolesta juuri kehumista, espanjalaisia kun ovat.

 Auringonottoa ja löhöilyä omalla parvekkeella, ihan huippua! Tajusin eilen, että partsilla voi aloittaa paistattelun jo aamulla ysin pintaan ja paahdetta jatkuu iltapäivälle kahteen saakka. Ei tarvi lähteä ees biitsille valtaisan ihmismassan sekaan, en oikein osaa rentoutua siellä. :D Mikäs sen parempaa kuin kesäpäivän aloitus aurinkotuolissa löhöillen...

 ...kera maistuvan aamupalan. Ulkona syömisessä on ihan oma tunnelmansa, täytyy ottaa asiaksi ruokailla partsilla enemmänkin ilmojen lämmitessä. Haluaisin päästä grillailemaankin. Heitettiin tylysti meidän sähkögrilli roskikseen, kun se oli ollut talven ajan parvekkeella. Siksipä se ei ollut ruoanlaittohimoja herättävässä kondiksessa. Uutta tuskin tulee kuitenkaan ostettua tähän hätään, mutta onneksi grillejä löytyy muualtakin.

 Kesämökkeilyä ja rantasaunaa (ei saunanlämmittäjässäkään ole vikaa)! Poikaystävän perheen mökillä on tullut vietettyä monet yöt. Luonnon helmassa on ihanan hiljaista, linnut vain laulelevat ja mieli lepää. 

 Muovipullomerestä tyhjennettyä ja puhtaaksi jynssättyä partsia olen haikaillut jo keväästä saakka, alkoihan se näyttää jo turhan säädyttömältä. Partsin ehostus onkin enää kesäkukkia, minitomaatteja sekä yrtti-istutuksia vaille valmis, sitten kelpaa! Onpahan tälle kesäleskelle jotain tekemistä, kun saa leikkiä puutarhuria kasvien parissa. Halusin ensihätään äkkiä jotain vihreää esille, joten laitoin ruukkuun ikivihreän Ikean muovirehun. ;)

Biksujen esillekaivamista ei tarvitse viivästyttää enää hetkeäkään. Nämä söpöimmät kukka-bikinit EVER löytyivät Thaimaasta. <3 Muutenkin bikinivarasto sai värikästä täydennystä matkan aikana. On myös varsin mukavaa, ettei jokaisella biitsikäryttäjällä ole samoja vetimiä yllään.

Huudeilta huudeille

Möksäkelit eivät meitä täysin suosineet, saimme niskaamme taivaantäydeltä sadetta, rakeita ja pari mojovaa ukkoskuuroa. Oli pakko vilistää ukkosta suojaan vanhaan aittaan, jossa ei ole sähköjohtoja tai peltikattoa. Herranen aika, aitan seinät tärisivät ihan kunnolla, kun ukonilma pauhasi päällämme. Siinä vaiheessa kyllä hirvitti, vaikka monesti herään katselemaan yöllisiä ukkoskuuroja.  Tällä kertaa olo oli sattuneista syistä liian turvaton. :D Nukuttiin tässä samaisessa aitassa pari yötä. Kotona varsinkin näin kuumalla kesäsäällä heräilen useamman kerran pitkin yötä ja unensaanti tuntuu muutenkin kovin vaivalloiselta. Aitassa uni maistui turhankin hyvältä ja melkein harmitti lähteä takaisin kotiin hikoilemaan. Täällä sitä nyt kuitenkin taas ollaan.

Kaiken sademäärän keskellä oli onneksi poutaisiakin hetkiä. Lähdimme moottoriveneellä käymään pizzalla (:D) Matilanvirralla sijaitsevassa kahviossa. Pizza oli kallista, mutta maultaan erinomaista ja venematkalla sai ihastella komeita maisemia. Aurinko ei meitä veneilijöitä paljoa lämmittänyt, joten sain oivan syyn sonnustautua kunnon tamineisiin. Alan näyttää ihan ehdalta kalamieheltä. On kumpparia, villasukkaa, verkkaria, sadetakkia ja pelastusliiviä. Mökillä on niin mukavaa, kun saa luvan kanssa kulkea virttyneissä rytkyissä ja näyttää ihan metsäläiseltä. Olisi mielenkiintoista nähdä ihmisten ilmeitä, kun lähtisi keskustaan shoppailukierrokselle noissa vaatteissa. Ralliviikonlopun aikana tuskin erottuisin joukosta ollenkaan. ;)

Huomennakin on tiedossa mukava päivä. Aamu alkaa muutamilla ripsihommilla, jatkuu Tampereelta vierailevan Idan kyläilyyn ja sitten kootaan vanha lössi kasaan ja vyörytään kaupungille bongailemaan suomileijona-koruja!

/EDIT. Lisäsimme Banskut uudelleen blogilistalle tilastojen temputtelun vuoksi, joten blogia pääsee tilailemaan jälleen tästä linkistä: klik!