Tuntuu, että kesät silloin kesti kauemmin

Kylläpäs on viikko vierähtänyt vauhdilla. Tässäpä vähän minultakin viimeviikonlopulta kuulumisia. Voisin ryövätä koiralapsen tänne niin mielelläni, että! En vaan saa tarpeekseni siitä, vaikka se onkin aikamoinen piraija, joka järsii kaikkea mahdollista. Mieluiten varpaita tai sormia tai korvia tai nenää. Ja innostuu vaan lisää, kun sitä toruu. Love it! <3

Sammakonreidet!

Lauantaina tuli käytyä pitkästä aikaa baarissa. Yritin viihdyttää itseäni tekemällä mukamas hyviä mustikkashotteja, mutta valintani mustikkaliköörin suhteen taisi mennä vähän metsään. Se nimittäin maistui aika väkevältä tai sitten suuni on tuohesta tehty, kun en pitänyt siitä yhtään. Mansikkasopan tilalla olisi voinut olla mustikkakeittoa, mutta en jaksanut lähteä sitä varten kauppaan 50m päähän. Suositelkaas jotain parempaa likööriä tähän hommaan, kiitos!  :D

 

Vähän asua, johon kuului tietenkin tuttu ja turvallinen näppäimistö-laukku (joka herättää kerta toisensa jälkeen hilpeyttä kanssaeläjissä), satiinishortsit, valkoinen H&M:n yksiolkaiminen toppi sekä paljettiset balleriinat.

 Sunnuntaina käytiin retkellä Tuurissa ja syötiin maailman paskin lounas. Anteeksi Tuuri, mutta se oli oikeasti pahaa. Jopa minun ruoanlaittohistoriani pohjanoteeraus eli pohjaanpalanut, ihmeellisen makuinen ja  pilaantuneen värinen kinkkupasta oli parempaa. Sitä ei syönyt edes poikaystäväni, joka hymyssä suin jaksaa kehua jopa erikoisimpia tuotoksiani. Mukaan tarttui vähän jottain naama-aineita ja Ziajan huippuhyvää käsirasvaa, jota en ole Jyväskylästä mistään löytänyt.

Sain varattua myös ripsihuoltoajan, mutta kentiesvähän liian myöhään. Pääsen sinne vasta viikon kuluttua torstaina ja räpsyt näyttävät jo näin karseilta (samoin kuin itse silmäkuvat). Taidan nukkua naamallani tai ainakin toinen poski tyynyllä ja siksi ripset ovat karisseet toisesta silmästä enemmän kuin toisesta. Näillä kuitenkin täytyy selvitä vielä viikko!!!!!! Saatan tosin pahimmassa hädässä ehostaa näitä liimailemalla joitakin ripsitupsuja sekaan, etteivät ne näyttäisi niin koinsyömiltä. ;)

Huomenna lähden viikonlopuksi mummolaan tervehtimään sekä äidin että isän vanhempia ennen kuin siellä tapahtuu surullisia asioita. Olen luonut kuolemasta jo aikamoiset kauhukuvat, joita vaan jatkuvasti vatvon. Erittäin vaikeaa on, kun ei koskaan ole ketään menettänyt. Mun täytyy aina salaa fiilistellä Sir Elwoodin Hiljaisten värien kappaleita, kun kanssani asuu hyvän musiikin vihaaja, joka on aina marmattamassa. Paras epävirallinen nyyhkybiisi ever:

Viivyn Joensuun seutuvilla koko viikonlopun, mikä onkin varsin mukavaa näin pitkästä aikaa.  Siellähän jyllää Ilosaarirockikin nyt parasta aikaa, joten lauantai-illasta on käytävä ehdottomasti katselemassa vähän joensuulaisten menoa! Palailtuani maanantaina takaisin kotiin, on juhlittava minun ja armaan poikaystäväni 2v "hääpäivää"! Kyllä se aika vaan rientää nopeasti, ei voi muuta sanoa.

Love the ball

Olin Helsinki Cupissa töissä maanantaista keskiviikkoon, Love the ball Centerissä :D Kivaa vaihtelua toimistossa istumiselle. Onnistun aina kehittämään huumoria tuosta tapahtuman tunnarista, love the ball!

Käytiin joka päivä ennen alueelle menoa nauttimassa hotelliaamiaiset, koska se kuului pakettiin ;)

Jaettiin tällaisia sikahienoja "Love The Ball"-rannekkeita. Eihän niitä ollut kuin 5000 mutta kaikki saatiin menemään. Lapset sekosi näistä vähän liiankin paljon.

Maanantaina ja keskiviikkona oli hyvät ilmat ja aurinko paahtoi. Sainkin aika hienot rusketusrajat t-paidasta ja tuosta kaulassa roikkuvasta avainnauhasta :D Kyllä nyt kehtaa paistatella bikinit päällä rantsussa.

 Tiistaina messualueella näytti kuitenkin näinkin synkältä, kun mentiin järkkäämään paikkoja.

Mutaan upposi ja jalat kastui mutta hymyhän ei hyytynyt! Sain onneksi viereiseltä ständiltä muovipussit jalkojeni suojaksi, aika tyylikkäät! Tästä viisastuneena tyttönä menin heti työpäivän jälkeen ostamaan itselleni Tretornin tuliterät kumisaappaat.

Jaoimme upottavan ständimme Viikkarin kanssa. Sain asiakkuuspäälliköltä risteilylahjakortin. Voisikin lähteä merelle seilaamaan, kun vain saisi järkättyä aikaa ja kaverit kasaan.

Eilen sain vielä tällaisen hienon HesaCupin hupparin, joka on kokoa L mutta mitäs pienistä :D

Oli kyllä kaikin puolin hauskaa tämä messuilu. Mitä nyt tuo lapsikiintiö on hieman täynnä, sillä kohtasin turhan monta epäkohteliasta muksua. Onko teille opetettu lapsena sanomaan kiitos, kun olette saaneet jotain? Minulle ainakin on. Tai että rohmuaminen kaksi käsin ei ole soveliasta, sillä periaatteella että muillekin riittää?

Minut saattoi siis bongata huutelemassa lapsukaisille käytösoppia tyyliin: "NOO MITEN SANOTAAN?" ja "VÄHÄN KÄYTÖSTAPOJA NYT!".

Synttärijuhlintaa

Sain poikaystäväni tänne taas viikonlopuksi kyläilemään ja samalla juhlistettiin hänen syntymäpäiviään.

Vaikka perjantaina käytiin vähän juhlimassa Helsingin yössä, selvisimme seuraavana aamuna lähtemään kohti Korkeasaarea. Olihan siitä viime kerrasta jo ainakin sellaiset 10 vuotta.

Leopardit, tiikerit ja apinat oli ehdottomasti lemppareita. En ymmärrä miten näistä eläimistä saa revittyä aina niin paljon hauskuutta, ne on vaan niin siistejä.

Korkeasaaressa kiertelyn jälkeen suunnistettiin Forumiin syömään sushia.

Loppupäivä menikin koomaillessa ja leffaa katsoessa, sillä taisin saada lievän auringonpistoksen. Oikeasti odotankin jo vähän viileämpiä kelejä.

Mässäilyhän ei suinkaan loppunut sushin syömiseen ja leffamässäilyyn sipsillä, suklaalla ja mansikoilla. Sunnuntaina nimittäin juhlistettiin vielä virallista synttäripäivää. Vein miehekkeeni Fazerille nauttimaan brunssista. Pakko myöntää, että oli tässä ehkä vähän oma lehmäkin ojassa, omnomnom.

Tarjolla oli kaikkea hyvää normaalin aamiaisen lisäksi, kuten savustettua lohta ja lettuja kermavaahdolla. Jestas, että tuli nälkä tätä kirjoittaessa.

Harmi, ettei päästy kiireellisen aikataulun vuoksi käymään Suomenlinnassa, mutta ehkä ensi kerralla. Toisaalta munkin aika alkaa käydä vähiin täällä Helsingissä, kun pitää palata takaisin Jyväskylään jo parin viikon päästä. Se on kyllä varma, että tänne Helsinkiin vielä jossain vaiheessa palaan ;)

Huusholli

Holla! Jokunen aika sitten toivottiin postausta, jossa esittelisin asuntomme. Tässäpä nyt tulisi aikamoisen kuvapläjäyksen kera! Asustelemme siis 41 neliöisessä kaksiossa, jossa on erillinen makkari ja yhdistetty olkkari ja keittiö. Menkäämme ekana makkariin:

Ja se prinsessa en ole minä :D

Makuuhuoneeseen on saatu tungettua aika kiva määrä huonekaluja. Kaappitilaa tässä asunnossa on ihan säälittävän vähän ja yritettiin lisätä sitä hankkimalla erillinen vaatelipasto. Makuuhuoneessa on yksi kaappi, jossa on hengariosasto ja toinen puoli kaapista on hyllyjä (joista olen ominut itselleni 4/6.) Mutta joo, kyllä tuo huone asiansa ajaa. ;)

Sitten katsastetaan olkkari+keittiö. Mieli tekisi pistää seinät peittoon kivalla tapetilla, vetää lattiaan tumma laminaatti ja vaikka mitä, mutta vuokrakämppään ei ole mitään ideaa tehdä niin, vaikka se olisikin mahdollista. En ajatellut tässä loppuelämääni nimittäin viettää. Sen verran kuitenkin tehtiin, että maalattiin seinää harmaalla joskus vuonna kuokka ja kirves. Maalipinta rajaa olohuoneen ja keittiön toisistaan. Eteisestä (jota en tullut kuvanneeksi, koska siellä ei ole mitään muuta nähtävää kuin täyteen ahdettu naulakko) katsottuna näyttää kutakuinkin tältä:

Oikealla oleva musta hylly tuli tänään rytinällä alas seinältä ja sen tilalla on 6 ammottavaa reikää, joissa on aikamoinen paikkaaminen.

Keittiöstä en halunnut ottaa mitään supertarkkoja kuvia, koska se on mitä on. Ensimmäisenä silmiin pistää jauhelihanväriset kaakelit. Sama sensuelli väriteema toistuu myös vessassa. Miksei niiden tilalle olisi voinut valita jotain muita, kuten harmaita tai valkoisia? :D Valittelin äsken, että makuuhuoneessa ei ole kaappitilaa. Keittiöön sensijaan sitä on siunattu senkin edestä ja puolet kaapeista ei ole kunnolla edes käytössä. Keittiöstä puuttuu yksi erittäin olennainen seikka. Tiskikone!!!! Uuteen keittiönpöytään olen ollut hyvin tyytyväinen, jos jotakin täytyy vielä mainita. Se on kivan värinen ja tuoleilla on oikein hyvä istua. Mitä nyt tälläisillä helteillä tekonahkapäällysteeseen liimaantuu kiinni.

Kukkasia pitää aina olla <3

Sitten viimeisenä ja vähäisimpänä vessa!!!! Kerron heti alkuun, että vihaan sitä. :D Lattia on päällystetty sinertävällä muovimatolla, joka on aikojen saatossa pinttynyt ihanan ruskeaksi. Suihkukoppikin olisi kiva, koska suihkuverho heiluu kuin kaatuva palmu ja liimaantuu aina ihoon. Lisäksi koko kylppäri on suihkuttelun jälkeen ihan märkä. Mitäs sitten valittaisin. Noh, toivoisin allaskaappia, mutta ei sitäkään ole. Peilikaappi on ruosteinen ja tilaa niukasti, siksi hommasin joskus puisen hyllykön, joka imaisee itseensä aika kivan määrän tavaroita, jotka voi piilottaa kivoihin koreihin. Mieleeni muistui myös, että mua etoo kissojen vessalaatikot. Ne sudittelee kakkaiset hiekat lattialle, pissii seinää vasten, kakkii vessan viemärikaivon päälle ja ties mitä. En kehtaa enää marmattaa, joten tässä tunnelmavalaistu kuva tästä kodikkaasta kopperosta:

Kaiken tämän valituksen jälkeen kehtaan vielä sanoa, että olen tyytyväinen kämppäämme. Tämä on viiden minsan pyörämatkan päässä keskustasta, ylimmässä asuinkerroksessa suurella parvekkeella varustettu ja HALPA kuin saippua. Lisäksi vesimaksu sisältyy vuokraan, sauna on tuossa kerroksen ylempänä ja täällä on halpa lämmitystolpallinen autopaikka. Kaupat on lähellä ja talo on rauhallinen. Ja partsille paistaa aurinkokin, mitä muuta nainen voi toivoa? ;)

Tuksu-kynnet osa 2

Jälleen koitti aika uusien kynsien, kun olin tekemisen puutteessa repinyt edelliset vallan viehkoon kuosiin. Tällä kertaa testasin pinkkiä geeliä sekä laitoin kerroksittain muutamaa eriväristä glitteriä. Pinkki geeli osoittautui hyväksi ostokseksi. Laitoin sitä ensiksi lähes koko kynnelle ja glitterit sen päälle. Pinkki geeli pohjalla sai kynnet näyttämään kirkkaamman pinkeiltä kuin jos olisin käyttänyt vain kirkasta geeliä. Loogista, pinkkiä pinkin pääle? ;) Sitä voisi laittaa myös kerroksen tai pari lisää, jotta lopputulos olisi vieläkin kirkkaamman värinen.

Tarkoitus oli tehdä hopeisella koristelulakalla raitakuvioita edellisten  albiinotiikerikynsien tyyliin, mutta tuo Dependin lakka ei ollut tarpeeksi hopeista vaan ennemminkin harmaata. Tein kaikkiin kynsiin siitä huolimatta raidat sillä ja lopputulos oli sen verran kulahtaneen näköinen, että poistin lakkaukset alta aikayksikön. Jos joku ihana ihminen tietää kunnollisen HOPEAN glitterlakan tähän tarkoitukseen, saa vinkkailla vinkvink! Laitan tähän kuvan kuvioiduista kynsistä, vaikka se onkin aika epäselvä, koska tuo ihana punainen pakkaus vie kaiken huomion. <3

Ja ilman raitoja:

Sellaiset Tuksu-kynnet syntyi. Lopputulos on aika kovin imelä, mutta näin kesällä saa luvan kanssa ollakkin! Mitäs tuumitte?

♥ Baby ♥

Aaaaah, en kestä! Voisin vaikka muuttaa takaisin kotiin, jotta voisin läärätä tätä liian ihanaa 12 viikkoista koiralasta tarpeekseni. Poikanen kiidätettiin tosiaan Espanjan lämmöstä "käsimatkatavarana" tänne karuun Suomeen. Kulttuurishokki ei ole vielä ainakaan iskenyt, vaikka pentu ei puhukaan suomea. ;)

Oonko ees vähä söötti?

Miten tämä ikuinen koirakuume laantuu tätä menoa? Ei mitenkään. Jos meillä ei olisi kisukkeja, niin ottaisin enemmän kuin mielelläni pienen koirulin tänne hääräilemään. Kerrostaloasunnossa olisi ehkä vähän liikaa sirkusta, jos omaa showtaan pitäisi kaksi sekopäistä kattia ja yksi innokas koiranpentu. 8)

Valtterin löytöjä

Yritin kuvailla hieman niitä Valtterin kirpparin löytöjä, mutta sitten tuli taas niin kuuma etten pystynyt jatkamaan. Mulla on vaihdevuodet.... tai sitten liian tunkkainen solukämpän ylin kerros, jossa katto hohkaa kuumuutta.

Tässä kuitenkin löytöjen ehdottomat kaksi lempparia:

Olen haaveillut maksimekosta tässä nyt jonkin aikaa, ja tadaa! Hintaa mekolla oli 8 euroa.

Mekko on myös helposti muunneltavissa ;)

Tästä Vilan mekosta maksoin 6 euroa. Malli on aivan ihana ja hyvin istuva.

Siihen se hyvä yritys sitten tyssäsikin. Ostin näiden mekkojen lisäksi paitoja ja kenkiä hintahaarukalla 0.50 - 2.00 euroa. Eli eipä tullut Valtterin reissu kalliiksi, vaikka sain paljon kaikkea kivaa. Yritän kuvailla loput ostokset vielä myöhemmin. Nyt menen työntämään pääni pakastimeen.