Elämä vailla juhlia on kuin pitkä tie vailla lepotaukoja

Meillä olikin aika mahtavat pirskeet tuossa viikonloppuna Arabianrannassa, tai Kumpulassa, tai missä lie :D

Oli herkkua päästä grillaamaan pitkästä aikaa!

Olisikohan meitä juhlijoita ollut joku 20 henkilöä, ellei enemmänkin. Tarjoilut oli hyvät ja seura parasta. Jatkoille lähdettiin keskustaan Baarikärpäseen, haha! Olen nyt vielä enemmän sen ajatuksen kannalla, että haluan palata Helsinkiin asumaan jossain vaiheessa.

Oli muuten aika ihme, että pääsin yöbussilla klo 03.30 jälkeen kämpille, sillä en ole noilla busseilla pahemmin liikkunut, eikä suuntavaistoni pimeässä ole sitä parhainta laatua. Bussi oli muuten aika täynnä hämärää porukkaa. Muutama sankari oksenteli takapenkillä ja yksi huusi/kiroili koko matkan ajan ja sylki lattialle. Yritä siinä sitten olla naama peruslukemilla.

Viikonlopun vaatetus näytti tältä. Koska kärsin hiuskriisistä valtaisan juurikasvuni takia, piti kehittää jokin siitä huomiota pois vievä keino. Innostuin Iineksen blogissa esitellystä nutturavideosta. Kävin Glitteristä ostamassa samanlaisen nutturadonitsin, jolla oli äärimmäisen helppo saada tuollainen muhkea tötterö. Käykäähän katsomassa.

MUTTA eipähän tarvitse enää potea hiuskriisiä. Kävin eilen Töölössä parturoitavana ja olen kyllä tyytyväinen.

Ensimmäistä kertaa olin mieskampaajalla ja täytyy sanoa, että osasi kyllä hommansa. Harva kampaaja sanoo rehellisesti, mikä oikeasti toimii ja mikä ei.

Veikkaampa taas, ettei kukaan siellä ruudun toisessa päässä huomaa minkäänlaista eroa edelliseen :D Mutta mulle on jo iso juttu, että hiuksissa on selkeä malli, ja että neljän sentin tyvikasvu on poissa. Nämä alkoivat vissiin jo rastoittuakin itsestään :')

Eli kuivat latvat napsastiin pois, kerrostettiin paljon, tyvi värjättiin tummalla ja raitoja lisättiin reilusti. Itse tykkään lopputuloksesta, enkä hakenutkaan mitään radikaalia muutosta. Kampaajakin oli sitä mieltä, että näkee minut tummatukkaisena. Lopuksi hän vielä kiharsi hiukseni, hyvää palvelua sanoisin.

Maistus varmaan sullekkin

Blogimme suunta muuttuu tästä hetkestä lähtien ruokablogiksi! Nooot. Olin suurella vaivalla kuvaillut viimeaikaisia herkutteluja, joten onhan ne lisättävä tännekkin muutaman summittaisen ohjeen kera. Ohjeet on lahjattomille tai muuten vaan avuttomille, joten soveltaa tulee osata aina. Jaksan aina ihmetellä, kun ihmiset sanovat etteivät osaa tehdä ruokaa. Mitenkä  niin eivät osaa? Kai jokainen tietää mikä aines maistuu miltäkin ja omistaa sen verran mielikuvitusta, että osaa tehdä muutakin kuin lämmittää kaupan valmisannoksen mikrossa. RUOKA! <3

Nämä tortillapohjaan tehdyt kanahässäkät on nannaa! Ja ehkä maailman helpoimpia tehdä. Tarvitset siis makusi mukaan joko kanaa tai jauhelihaa, mutta minusta kana sopii tortilloihin huomattavasti paremmin. Lisäksi paljon sipulia sekaan, paprikaa myös ja tilkka ruokakermaa.  Tähän voi käyttää myös salsakastiketta, jos haluaa tulisuutta. Sit vaan tortillapohjat leikataan puoliksi, väkerretään kivoiksi kupeiksi muffinssipeltiin ja lastataan täytteet sisään. Lopuksi juustoraastetta päälle ja uuniin niin pitkäksi aikaa, että juusto sulaa ja pohjat saavat vähän rusketusta. Näitä on niin helppo tehdä, että ne sopivat hyvin vaikkapa juhlatarjottaviksi! ;)

Innostuttiin vähän mansikoista.

Tästä tuotoksesta ei ole parempaa kuvaa, koska kerkesimme syödä sen lähes loppuun ennenkuin tartuin kameraan. Jokainen varmaan tietää miltä näyttää porkkana sekä bataatti. Vuokaan pilkotaan siis bataattia ja porkkanaaa suikaleiksi, viskataan päälle mausteita kuten vaikkapa musta- ja valkopippuria, paprikamaustetta ja vähän yrttisuolaa. Sekaan lorautetaan vielä purkki ruokakermaa (<3) ja paistetaan uunissa 45-60 min, että kasvikset ovat pehmenneet. Tämän kanssa maistuu hyvin kala tai kana. Päälle kannattaa ruikkia myös tuota Heinzin huippuhyvää curry-mangokastiketta. Aiai!

Eka oli tää...

..sitten tuli tää...

..ja tää!

Voi sitä hetkeä, kun sain moneen kuukauteen syödä nuudeleita! Eivät nämä olleet tietenkään niitä maailman parhaimpia nuudeleita eli Mamasin, mutta kyllähän nämä täysjyväisetkin maittoivat. Katkarapuwokkiin paistoin pari pussia katkiksia sekä wok-vihanneksia. Katkarapuja sai laittaa aika reilun määrän, koska ne kutistuvat paistaessa. Ensikerralla on laitettava vielä kolmas pussi ettei tarvitse pupeltaa pelkkää nuudelia ja kasviksia. Kun kasvikset ja katkaravut on paistettu, sekaan heitetään kypsät nuudelit, joukkoon kaadetaan thai-kastiketta ja (tättärääääääää) ruokakermaa! :D Ruokakermalla saa oikeasti kummia aikaan, se sopii kaikkeen mahdolliseen. Sitä löytyy siis ihan aina jääkaapista.

Tulin kiukkuisena ja nälkäisenä äsken kotiin. Voin kertoa, että näitä kuvia katsellessa nälkä ei ainakaan hellittänyt. :(

Lahjakortti parturiin

Kääkäkäääk! Mulla ois huomenna hyvin pitkästä aikaa parturi!

Hiukset ovat pitkään näyttäneet tällaisilta:

Ostin Citydealista lahjakortin, jolla saa hiusten kaksivärjäyksen ja leikkauksen. Auttakaa tyhmää ja kertokaa, mitä tarkoittaa kaksivärjäys. Että onko se joku tietynlainen vai mitä hä?! :D

Pituudesta saa napsaista vain kuivimmat latvat pois ja tasoittaa muutenkin mallia. Tiedän, olen aika tylsä mutta kun olen vain niin tykästynyt tähän pitkään tukkaan.

Suurin pulma tässä on se, etten tiedä minkä värisiksi haluan hiukseni, tai mikä edes sopisi. Onko teillä siis ideoita?

Tuntuu, että kesät silloin kesti kauemmin

Kylläpäs on viikko vierähtänyt vauhdilla. Tässäpä vähän minultakin viimeviikonlopulta kuulumisia. Voisin ryövätä koiralapsen tänne niin mielelläni, että! En vaan saa tarpeekseni siitä, vaikka se onkin aikamoinen piraija, joka järsii kaikkea mahdollista. Mieluiten varpaita tai sormia tai korvia tai nenää. Ja innostuu vaan lisää, kun sitä toruu. Love it! <3

Sammakonreidet!

Lauantaina tuli käytyä pitkästä aikaa baarissa. Yritin viihdyttää itseäni tekemällä mukamas hyviä mustikkashotteja, mutta valintani mustikkaliköörin suhteen taisi mennä vähän metsään. Se nimittäin maistui aika väkevältä tai sitten suuni on tuohesta tehty, kun en pitänyt siitä yhtään. Mansikkasopan tilalla olisi voinut olla mustikkakeittoa, mutta en jaksanut lähteä sitä varten kauppaan 50m päähän. Suositelkaas jotain parempaa likööriä tähän hommaan, kiitos!  :D

 

Vähän asua, johon kuului tietenkin tuttu ja turvallinen näppäimistö-laukku (joka herättää kerta toisensa jälkeen hilpeyttä kanssaeläjissä), satiinishortsit, valkoinen H&M:n yksiolkaiminen toppi sekä paljettiset balleriinat.

 Sunnuntaina käytiin retkellä Tuurissa ja syötiin maailman paskin lounas. Anteeksi Tuuri, mutta se oli oikeasti pahaa. Jopa minun ruoanlaittohistoriani pohjanoteeraus eli pohjaanpalanut, ihmeellisen makuinen ja  pilaantuneen värinen kinkkupasta oli parempaa. Sitä ei syönyt edes poikaystäväni, joka hymyssä suin jaksaa kehua jopa erikoisimpia tuotoksiani. Mukaan tarttui vähän jottain naama-aineita ja Ziajan huippuhyvää käsirasvaa, jota en ole Jyväskylästä mistään löytänyt.

Sain varattua myös ripsihuoltoajan, mutta kentiesvähän liian myöhään. Pääsen sinne vasta viikon kuluttua torstaina ja räpsyt näyttävät jo näin karseilta (samoin kuin itse silmäkuvat). Taidan nukkua naamallani tai ainakin toinen poski tyynyllä ja siksi ripset ovat karisseet toisesta silmästä enemmän kuin toisesta. Näillä kuitenkin täytyy selvitä vielä viikko!!!!!! Saatan tosin pahimmassa hädässä ehostaa näitä liimailemalla joitakin ripsitupsuja sekaan, etteivät ne näyttäisi niin koinsyömiltä. ;)

Huomenna lähden viikonlopuksi mummolaan tervehtimään sekä äidin että isän vanhempia ennen kuin siellä tapahtuu surullisia asioita. Olen luonut kuolemasta jo aikamoiset kauhukuvat, joita vaan jatkuvasti vatvon. Erittäin vaikeaa on, kun ei koskaan ole ketään menettänyt. Mun täytyy aina salaa fiilistellä Sir Elwoodin Hiljaisten värien kappaleita, kun kanssani asuu hyvän musiikin vihaaja, joka on aina marmattamassa. Paras epävirallinen nyyhkybiisi ever:

Viivyn Joensuun seutuvilla koko viikonlopun, mikä onkin varsin mukavaa näin pitkästä aikaa.  Siellähän jyllää Ilosaarirockikin nyt parasta aikaa, joten lauantai-illasta on käytävä ehdottomasti katselemassa vähän joensuulaisten menoa! Palailtuani maanantaina takaisin kotiin, on juhlittava minun ja armaan poikaystäväni 2v "hääpäivää"! Kyllä se aika vaan rientää nopeasti, ei voi muuta sanoa.

Love the ball

Olin Helsinki Cupissa töissä maanantaista keskiviikkoon, Love the ball Centerissä :D Kivaa vaihtelua toimistossa istumiselle. Onnistun aina kehittämään huumoria tuosta tapahtuman tunnarista, love the ball!

Käytiin joka päivä ennen alueelle menoa nauttimassa hotelliaamiaiset, koska se kuului pakettiin ;)

Jaettiin tällaisia sikahienoja "Love The Ball"-rannekkeita. Eihän niitä ollut kuin 5000 mutta kaikki saatiin menemään. Lapset sekosi näistä vähän liiankin paljon.

Maanantaina ja keskiviikkona oli hyvät ilmat ja aurinko paahtoi. Sainkin aika hienot rusketusrajat t-paidasta ja tuosta kaulassa roikkuvasta avainnauhasta :D Kyllä nyt kehtaa paistatella bikinit päällä rantsussa.

 Tiistaina messualueella näytti kuitenkin näinkin synkältä, kun mentiin järkkäämään paikkoja.

Mutaan upposi ja jalat kastui mutta hymyhän ei hyytynyt! Sain onneksi viereiseltä ständiltä muovipussit jalkojeni suojaksi, aika tyylikkäät! Tästä viisastuneena tyttönä menin heti työpäivän jälkeen ostamaan itselleni Tretornin tuliterät kumisaappaat.

Jaoimme upottavan ständimme Viikkarin kanssa. Sain asiakkuuspäälliköltä risteilylahjakortin. Voisikin lähteä merelle seilaamaan, kun vain saisi järkättyä aikaa ja kaverit kasaan.

Eilen sain vielä tällaisen hienon HesaCupin hupparin, joka on kokoa L mutta mitäs pienistä :D

Oli kyllä kaikin puolin hauskaa tämä messuilu. Mitä nyt tuo lapsikiintiö on hieman täynnä, sillä kohtasin turhan monta epäkohteliasta muksua. Onko teille opetettu lapsena sanomaan kiitos, kun olette saaneet jotain? Minulle ainakin on. Tai että rohmuaminen kaksi käsin ei ole soveliasta, sillä periaatteella että muillekin riittää?

Minut saattoi siis bongata huutelemassa lapsukaisille käytösoppia tyyliin: "NOO MITEN SANOTAAN?" ja "VÄHÄN KÄYTÖSTAPOJA NYT!".

Synttärijuhlintaa

Sain poikaystäväni tänne taas viikonlopuksi kyläilemään ja samalla juhlistettiin hänen syntymäpäiviään.

Vaikka perjantaina käytiin vähän juhlimassa Helsingin yössä, selvisimme seuraavana aamuna lähtemään kohti Korkeasaarea. Olihan siitä viime kerrasta jo ainakin sellaiset 10 vuotta.

Leopardit, tiikerit ja apinat oli ehdottomasti lemppareita. En ymmärrä miten näistä eläimistä saa revittyä aina niin paljon hauskuutta, ne on vaan niin siistejä.

Korkeasaaressa kiertelyn jälkeen suunnistettiin Forumiin syömään sushia.

Loppupäivä menikin koomaillessa ja leffaa katsoessa, sillä taisin saada lievän auringonpistoksen. Oikeasti odotankin jo vähän viileämpiä kelejä.

Mässäilyhän ei suinkaan loppunut sushin syömiseen ja leffamässäilyyn sipsillä, suklaalla ja mansikoilla. Sunnuntaina nimittäin juhlistettiin vielä virallista synttäripäivää. Vein miehekkeeni Fazerille nauttimaan brunssista. Pakko myöntää, että oli tässä ehkä vähän oma lehmäkin ojassa, omnomnom.

Tarjolla oli kaikkea hyvää normaalin aamiaisen lisäksi, kuten savustettua lohta ja lettuja kermavaahdolla. Jestas, että tuli nälkä tätä kirjoittaessa.

Harmi, ettei päästy kiireellisen aikataulun vuoksi käymään Suomenlinnassa, mutta ehkä ensi kerralla. Toisaalta munkin aika alkaa käydä vähiin täällä Helsingissä, kun pitää palata takaisin Jyväskylään jo parin viikon päästä. Se on kyllä varma, että tänne Helsinkiin vielä jossain vaiheessa palaan ;)