Hiusdonitsi

Kaipailin hiuksiin vaihtelua ainaisen suoratukka-lookin rinnalle. Koen ohuet ja liukkaat hiukseni hieman hankaliksi käsitellä. Mittaa niillä on noin olkapäihin saakka, joten ne ovat vähän sellaiset välimuotoiset. Eivät pitkät, eivätkä lyhyet. Pituutta (tai sen puutetta) enemmän häiritsee niiden ohuus. Ponnarille sitaistuna näyttää kuin päästä roikkuisi latistunut hiirenhäntä. Tarkoitus olisi kasvattaa hiuksia, mutta hitaasti se käy. Mitä tähän astiseen kasvatteluun tulee, otsatukka on hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Toisinaan kyllä kaipailen otsista kasvoja kehystämään, mutta pian sen leikattuani haluaisin sen pois. Onpa vaikeaa?! :D

Katselin blogeista ja youtubesta ohjeita nutturan tekoon. Apuvälineenä ohjeissa käytettiin hiusdonitsia/valkkia. Miksen ole ennen moista konstia tajunnut? Kun joku puhuu hiusdonitsista, tulee ekana mieleen sellaiset värikkäät kangashärpäkkeet, jotka olivat ala-asteella kovaa huutoa ;) Olenkin kovasti ihmetellyt ihmisten hyvin muodostuneita nutturoita, mutta selvisipäs niidenkin salaisuus tälle tallukalle! Sopivan kokoisen ja värisen donitsin löysin Glitteristä. Kun pelkästään omasta tukastani yrittää kasata nutturaa, lopputuloksena on herneen kokoinen nuppi. Ei siis juuri parempi kuin se ohut hiirenhäntä...

Oon monesti valitellut millainen tunari olen hiustenlaiton suhteen. Suorassa tukassa on tarpeeksi haastetta, kihartaessa onnistun kärventämään hiuksia muotoiluraudalla, tupeeraukset eivät kestä tuokiota pidempään ja lakkaa kuluu purkkitolkulla. Huh! Donitsin "asennus" sujui jopa multa näppärästi. Kohtasin vain yhden pikkuisen ongelman: ohuet hiukseni eivät meinaa riittää peittämään donitsia, kuten alemmasta kuvasta tarkkasilmäisimmät saattavat huomata. Eipä tuo nyt kuolemaksi ole, jos läheltä katsottuna hiusten seasta pilkistää vaaleaa valkkia. Ratkaisin ongelman niin, että kreppasin hiusten latvat. Tunnetusti krepattu tukka on runsasta ja muhkeaa, joten sain luihut kutrini taipumaan tahtooni, ja donitsin piilotettua hiusten alle. Latvoja kärventäessä täytyy muistaa suihkia alle lämpösuojaa, mutta kreppailu ei onneksi vaadi sekuntia paria pidempää käsittelyaikaa per kohta.

Toinen ongelma voisi olla vajaamittaiset haivenet, jotka tykkäävät pöllytä hiusten ollessa kiinni. Ongelmaa siitä ei kuitenkaan synny, koska pahimmat  karkulaiset sain aisoihin sipaisemalla päällimmäisiin hiuksiin Tigin purkkatahnaa, jonka jälkeen vedin liisteröin tukan tiukalle ponnarille. Purkkatahna nimi siitä, että kyseinen muotoilutuote on erittäin taaaaaahmeeeeaaaa ja venyvää. Ja tuoksuu Tigille tuttuun tyyliin ihan karkille. <3

Tälläisen nutturan teko on helppoa ja nopeaa, sen jaksaa kiepauttaa aamulla puoliunessakin. Koristeeksi vielä nättejä pinnejä, värikäs kangaskukkanen tai nuttura ihan sellaisenaan vain! :)