tiistai 24. huhtikuuta 2012

Koiranpäivän toivotuksia

Hyvää koiranpäivää 24.4. kaikille toivottaa kolme karvaista kaveria!
Uusin tulokas koirakatraaseemme on andalusian rottaterrieri, Fuego. Fuego muistuttaa todella paljon ensimmäistä koiraamme, joka oli jackrusselin terrieri. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin kuin päivä ja yö. Tämä komea herrasmies matkusti meille urheasti lentokoneella Espanjan lämmöstä ja karastui Suomen karuissa oloissa. Toisin kuin luulla saattaisi, lumihangessa myllääminen oli tämän menevän kaverin suosikki talven pakkasilla. Fuego harrastaa agilityä ja hän keräilee mielellään erilaisia tavaroita. Poikamiesboxi pursuileekin toinen toistaan järsitympiä luita, salaa rikottuja sukkia ja hengiltä päästettyjä pehmoleluja. Tunnustan, että kyseessä on mun lellikkilapsi. ;)<3
Mari-koira on rodultaan kääpiöpinseri. Ikää tällä rouvalla alkaa olla 11 vuotta, mutta korkeasta iästä huolimatta kyseessä on terve ja hyväkuntoinen koira. Ylläolevat kuvat on otettu jo useampi vuosi sitten ja niistä ajoista Mari on harmaantunut huomattavasti. Kääpiöpinserit ovat varsin kompakteja ja reippaita pakkauksia, mutta ikävän haukkuherkkiä, mikä on tullut pariin otteeseen harvinaisen selväksi. Nuorempana tämä rouva oli aktiivinen agility-harrastaja, mutta nyttemmin hän viettelee leppoisia eläkepäiviä. Eläkepäiviin jännitystä tuovat Marin sydäntä lähellä olevat harrastukset, hiirten tuhoaminen ja jalankulkijoille uhittelu. Väsyttävän metsästyspäivän jälkeen Mari rentoutuu mielellään lämpimässä saunassa ja hipsuttelee torkkumaan tyynylleen.
Komea, tumma herrasmies Olli on alkujaan samalta kasvattajalta kuin hänen unelmiensa tyttöystävänsä Mari. 8-vuotias Olli on asemansa tunteva urheilija, joka kasvattaa lihasmassaa säännöllisen agility-harjoittelun merkeissä. Menestystäkin on agility-kisoissa niitetty, sillä kaapit pursuilevat toinen toistaan säihkyvämpiä palkintopokaaleja sekä -ruusukkeita. Ollin maailma koki vavistuksia, kun taloon astui kilpaileva uros, nuori ja karismaattinen Fuego. Kähinöitä näiden kahden väliin on mahtunut, mutta onneksi urokset ovat osanneet hillitä kuumana vellovat tunteensa. Ollilla on erikoinen taipumus kadota aina johonkin, mutta pikainen katsaus peittojen alle paljastaa hänen sijantinsa varsin nopeasti.

Tänään ohjelmassa onkin näiden kolmen karvakasan lääppimistä ja pihalla mylläämistä. Ties vaikka me keksittäisi uusia hyviä kätköjä puruluille ja leluille. Vaikka kyseessä eivät olekaan minun ikiomat koirat, enkä enää asu niiden kanssa samassa taloudessa, on niistä aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan suunnatonta iloa.

2 kommenttia:

Janet kirjoitti...

Oih, kuinka ihania haukkuja siellä onkaan :) Täältä suuren suuret rapsutukset kaikille :)
Meillä on myös kääpiöpinseri herra Tare 9v. joka ei kyllä ole kova haukkumaan. Ainoastaan oveen koputtaessa ja jos kokee tarvetta jonkun oikeasti ihmeellisen äänen varoittamisessa, muuten hiljainen kaveri :) Mut ainahan on eroja, juurikin tuttuni kääpipinseri ei ole koskaan hiljaa :D

Tellu kirjoitti...

Valloittava otuksia tosiaan =)<3 Mukavaa, että hiljaisempiakin pinsereitä löytyy, noi kaksi on meinaan ihan mahdottomia. Kun pieniksi rapina tai kolaus kuuluu, se ei jää huomaamatta ja niitä ei meinaa saada hiljennettyä millään konstilla. Yksilöitä ovat eri koiratkin, tuntuu löytyvän jos jonkinlaista persoonaa :D