Tukkataikoja

Tässäpä tulee toivepostausta siitä, kuinka loihdin hiuksistani salonkikelpoiset. Oli aika työlästä yrittää kuvata itselaukaisimella, kun kuvaaja ei ollut kotona, mutta kovien ponnistelujen tulos on nyt käsissämme. Hiusteni kesyttämiseen tarvitaan tehokas fööni, OBH Volumaster, Ghd-suoristusrauta sekä muutama mömmöpurkki. Ghd:ta voin suositella lämpimästi kyllä ihan jokaiselle. Sillä saa hiuksista (ja hiuspidennyksistä) oikein sileät ja kiiltävät. Markkinoilla on tästä uudistuneempi versio, Cloud Nine. Tutkimukseni mukaan siinä ei ole mitään "mahtavampaa" tehoa kuin säädettävä lämpötila, joka Ghd:sta puuttuu kokonaan. Minä ainakin olen ihan myyty raudalleni ihan ilman säätimiäkin. <3

En nyt lähtenyt kuvaamaan hiuksiani märkänä, joten voitte kuvitella ne valumassa pitkin päätäni. Pyyhekuiviin hiuksiin levitän kauttaaltaan muotovaahtoa sekä hiusten tyveen suihkutettavaa vaahtoa. Föönaan hiukset kuivaksi keraamisen pyöröharjan kanssa. Pyöröharjalla käsittelen myös otsatukkani, koska se on suorana jo liian pitkä. Harjan keraaminen osa kuumenee föönatessa ja se toimii ilmakihartimen lailla. Ei sillä siis saa mitään prinsessakiharoita, mutta latvojen kääntäminen käy näppärästi. 

Kun hiukset ovat kuivat, on aika tehdä taikoja. Itse koen tämän Volumasterin olevan ihan ehdoton juttu hiustenlaitossa, koska hiukseni ovat luonnostaan niin ohuet ja liukkaat ettei tosikaan. Joidenkin mielestä tälläinen "ylimääräinen" räpeltäminen on varmaan ihan turhaa, mutta pelkät tupeeraukset eivät pysy edes rukoilemalla montaakaan tuntia. Lisäksi näin tehtynä hiukset kestävät monta päivää sellaisina, ettei niitä tarvitse olla kokoajan pesemässä. Kun tukkaa ei kehtaa pitää enää auki, se menee pari päivää kiinni pidettynä, kunhan pesee vain otsatukan puhtaaksi. Muistattekos, kun penskoina krepattiin kreppiraudalla koko tukka ja sitä ei tarvinnut pestä viikkoon? Voi niitä aikoja :D

Elikkäs ensin otetaan pieni osio hiuksia, jotka tupeerataan ihan kevyesti tyvestä. Sitten raudalla puristetaan tyveä muutama sekunti ja aikaasaadaan samanlainen tuotos kuin kreppiraudalla. Tällä tyylillä käydään läpi koko pää sivuilta ja takaa, mutta päällimmäisiä hiuksia ei kannata käsitellä näin ellei välttämättä halua kreppien näkyvän kaikille.

Toinen puoli jo käsiteltynä!

Koko tukka käsiteltynä!

Kun olen saanut kaikkiin hiuksiin volyyyyyymia, tupsuttelen sekaan hiuspuuteria. Hiuspuuterin kanssa/tilalla käytän joskus hiuslakkaa, mutta tällä kertaa tein vain näin. Jos käytän pelkkää hiuslakkaa, teen seuraavanlaisesti. Otan taas pienen osion hiuksia, suihkutan lakkaa suoraan hiuksen tyveen ja tupeeraan harjalla tai tiheällä kammalla. Näin teen yleensä vain takahiuksille, ettei takaraivo näytä ihan littanalta, koska tupeeraukset ilman lakkaa eivät mulla kestä kovin kauaa liukkaan hiuslaadun vuoksi.

Tässä lisään hilsettä päähän.

Lopuksi käyn suoristusraudalla pikaisesti hiukset läpi. Eniten keskityn päällimmäisiin hiuksiin sekä hiustenlatvoihin. Sen kummempia kuumuudelta suojaavia aineita en hiuksiini lisää, koska käytän rautaa niin pikaisesti, enkä edes joka päivä. Tällä kertaa hiukset saivat jäädä hieman luonnollisemmiksi (=litteämmiksi) kuin vaikkapa baanalle lähtiessä, jolloin hiusteni pinta-ala saattaa kasvaa yllättävänkin suureksi. En tunnista itseäni tästä seuraavasta kuvasta, mutta tämä oli omatoimisen kuvaamisen käyttökelpoisin kuva. JOTEN MENKÖÖT! :D

 

Pottakampauksen viimeistelen tietenkin hiuslakalla, jota en pahemmin säästele. Mua ärsyttää suunnattomasti, jos otsatukka pöllyää miten sattuu, eikä sitä saa enää siististi asettumaan. Joten olen katsonut parhaaksi lakata sen siihen kuntoon, että pieni tuulenvire ei sitä hetkauta. En käytä mitään tiettyä lakkamerkkiä vaan ostan aina Hairstoren tarjouksessa olevia jättilakkapulloja. Sellainen tarina se!