Tämä päivä oli pyhitetty parisuhteemme kahden vuoden etapille. Kahdesta vuodesta ollaan asuttu virallisesti vuosi saman katon alla ja toivottavasti asumme seuraavat lukemattomat vuodet jatkossakin. Meille (tai siis poikaystävälleni) on tullut kaksi karvaista ottolasta ja asunto on kokenut myötäni muodonmuutoksen. Olen tutustunut makaronimössön syvimpään olemukseen sekä joutunut elämään pöydällä olevien kahvinpurujen kanssa. Totuttelemista on toiselta puolelta vaatinut mittavat meikkiarsenaalini, lattioilla kiemurtelevat pitkät hiukset sekä blogin päivittely silloin, kun eniten tekisi mieli pelata räiskintäpelejä. Kaikesta näin dramaattisesta huolimatta jaksaa hymyilyttää päivästä toiseen ja ilahtua, kun tulee töistä kotiin. Lässytys loppuu tähän, että päästään asiassa eteenpäin.
Tälläisiä päiviä voisi olla siis vaikka joka päivä! Vaikka olinkin töissä puoli kuuteen asti, se ei haitannu tunnelmaat. Heräsin aamukuudelta erittäin freesinä antamaan vaatimattoman lahjani ja samalla sain itsekin jotain huippukivaa! Aaaaah, miehelläni on hyvä maku, enkä ikimaailmassa olisi osannut edes ennustaa tälläistä yllätystä. Jatkoin aamulla uniani kahdeksaan saakka tämä kainalossa. ;)<3
Kaupungilla lymyilyn jälkeen käytiin syömässä missäs muuallakaan kuin FOOD BAR & KITCHENISSÄ (menikö nyt oikein???;)) Tilasin annoksen, johon tuli vähän sitä sun tätä sekä tuota, mutta paras osa annosta oli kokilta unohtunut kokonaan matkasta. Nimittäin sipulirenkaat! Lohdutukseksi saatiin ilmaiset kahvit ja suklaapatukat, joten ei tarvinnut lähteä surullisena kotiin.
 |
| Kylvyssä :D |
Nyt koskee mahaan ja kohta on aika mennä nukkumaan H&M:n tuoreen syyskuvaston kanssa. Toivon myös, että huomenna saapuu paketti Vagabondilta, jotta pääsen esittelemään kivoja ostoksiani! Sweeeeeet dreams!
PS: Pitäisikö huolestua, kun äiti kyseli aionko mennä kihloihin? ;D
4 kommenttia:
Onnea kahdesta vuodesta ja miehestä joka osaa ostaa hyviä lahjoja!
Meillä tuli kanssa juhannuksena kaks vuotta täyteen, ihan outoa :D Ja täällä kanssa kummi tiedusteli että millos kihloja ja poikaystävän äiti ehdotti yhteisen asunnon OSTAMISTA. Siinä kohtaa meinas mennä ruuat väärään kurkkuun, ja sain hetken aikaa vakuutella että mehän ei vielä mitään yhteisiä asuntoja ostella, se kuulostaa ihan älyttömän isolta jutulta eikä kuulu nyt lähitulevaisuuden suunnitelmiin. Huh :D
Tänks :D Kyllä se aika menee vaan pirun nopeesti! Asunnon osto YHDESSÄ kahden vuoden jälkeen on aika mielenkiintoinen ajatus, muaki hirvittäis moiset ehdottelut hui :D
Onnittelut vuosipäivästä! :)
Noinhan se aika kiirii, meillä tuli pari viikkoa sitten 4v yhdessä ja itse ihmettelee kuinka se aika menee nopeasti ja mies vaan toteaa kuin olisi ollut 20vuotta jo yhdessä ;D
Hihii suku on pahin kyllä tuollaisissa asioissa ;D Minun äidiltä minun sukulaiset kyselee, että joko me mennään naimisiin :D
Kiitoksia ja onnea teillekin! =) joo musta tuntuu kanssa, että oltais oltu joku 10v yhdessä ja tunnettu aina. Se ei kuitenkaan oo onneksi sellainen "hohhoijjakkaa vieläkö Mä oon ton kanssa"-tunne :D Onneks sukulaisten puheista ei tarvii stressata tai ottaa aina niin tosissaan. Hiljaa hyvä tulee! ;)
Lähetä kommentti