tiistai 4. lokakuuta 2011

Paljastelua

Meitä täräytettiin kahdesta suunnasta mukavalla tunnustuksella ja siihen sisältyvällä haasteella, kiitos Annelle ja Janskulle! Nyt on sopivasti aikaa tuhertaa tämän kanssa, joten käykäämme asiaan! Tässä tulee 8 huimaa tunnustusta Tellusta:

1. En uskalla kävellä yöllä pimeässä vessaan. Yöllistä liikehdintää varten mulla on yöpöydällä pieni taskulamppu, jonka turvin voin kiitää vessaan ja loikata takaisin sänkyyn. Ikäähän minulla on kohta vaatimattomat 22 vuotta.
2. Näen todella sairaita unia, joista en halua puhua ääneen. Pahimpia on varmaan se, kun unessa sain kuulla samana viikonloppuna vietettävän kavereiden häitä ja mummon hautajaisia. Samaisena viikonloppuna mummoni sitten kuoli. :( 
3. Saarnaan aina poikaystävälleni oikeasta liikennekäyttäytymisestä ja hurjastelusta. Auta armias, kun pääsen itse rattiin, unohtuu sillon kummasti kaikki oppini. Minkäs voit, jos on niin tehokas auto, että sillä on pakko päästä ohittamaan, kun edessä ajaa joku tötterö. Kakkosvaihe on vielä käymättä, mutta on tässä puolisenvuotta aikaa vielä hioa ajotaitoja.

4. Keräilen salaa kaikenlaisia kivoja rasioita, kuten hajuvesipakkauksia ja muita nättejä paketteja. Niitä pyörii sitten kaapit ja laatikot täynnä, enkä raaski heittää niitä pois. Niihin voi vaikka laittaa jotain! Keräilen myös keittiöpyyhkeitä, lehdistä leikattuja silmäkuvia, kaupan läpinäkyviä hedelmäpusseja, jemmaan parittomia sormikkaita ja sukkia ja ihmettelen milloin kerkeän polttamaan valtaisat kynttilämäärät, mitä olen ihan innoissani haalinut.
5. Puhun aina urheilun aloittamisesta, mutta en koskaan saa aikaiseksi. Pitäisi vaan kokea jonkilainen valaistuminen asian suhteen ja löytää mieleinen laji, jonka kanssa jaksaisi puuhastella. Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut yhtään vaikkapa kuntosalilla punttien hieromisesta tai lenkkeilystä. Voisin aloittaa vaikka kuviokellunnan. :)

6. Mulla on röykkiöittän toinen toistaan kivempia kenkiä, mutta käytän ihan aina niitä samoja rikkinäisiä töppösiä. Tosin äskettäin kärräsin kesäkengät jo varastoon ja heitin samalla risaisimmat kengät pois. Arvatkaa raastoiko sydäntä?

7. Tästä olen varmaan maininnut ennenkin, mutta tää on aika olennainen seikka. Mulla on järkyttävä pakkomielle puristella naamasta mustapäitä. Jos oon vaikka sovituskopissa tai missä vaan peilin lähellä, aina on pakko nipistää yksi (tai kaksi) pois. Napsnaps! Pitäisköhän opiskella kosmetologiksi niin pääsisi laajentamaan toimialuetta muidenkin kasvoihin ;)
8. En halua lapsia, enkä osaa toimia lasten kanssa. En näe itseäni olemassa raskaana, saati sitten synnyttämässä ja rupsahtamassa. Valvomassa itkevan lapsen takia öitä, käyttämässä järkyttävän määrän rahaa ja pelkäämässä missä se teini-ikäinen iltansa ja yönsä viettää. Kahdessa pienessä eläinlapsessa on riittävästi huolta. Tänään käytiin kissatappelu korvapunkkien karkottamiseksi.

Voisin kertoa lisää vaikkapa siitä miten vessapaperirulla tulee asetella telineeseen oikeaoppisesti, tuleeko ensin kinkku vai juusto, saako kultaa ja hopeaa käyttää saman aikaisesti, mitä mieltä olen yhdyssanavirheistä, kahvista, viinistä, teestä, oluesta sekä meidän jokaviikkoisesta parisuhdepäivästä ja miten vessanpöntön kansi tulee jättää oikeaan asentoon. Valitettavasti haaste sisälsi vain kahdeksan kohtaa niin tähän on hyvä lopettaa. ;)

7 kommenttia:

ritu kirjoitti...

Voin allekirjoittaa jokaisen kohdan! Tosin taskulamppua en ole tajunnut hankkia, loikin matkan vessaan ja takasin mahdollisimman nopeasti enkä varmasti vilkuile sivuille tai taakse :D Ja rasioiden keräilystä oon päässyt eroon hiljattain siksi, että tilaa ei oo kamalasti ja nyt alkaa taas muuttaminen, ja oon liian laiska kantaakseni mitään vähänkään turhaa mukana.

Lohduttavaa kuulla sekin, etten oo ainoo joka ei pysty kuvittelemaan itseään äitinä. Tuntuu, ettei kukaan käsitä miksei joku halua toukkaa syliinsä huutamaan. Ennemmin kerron huonoja vauvavitsejä... :D Noihin hirveisiin painajaisiin yhdistettynä vauvat on pahinta, näin joku yö unta että olin tietämättäni synnyttänyt vauvan, jonka olin piilottanut LIPASTOON. Siellä se oli itkenyt monta päivää kunnes joku kerto että "hei, sä oot äiti mutta missä on sun vauvas?", ja sitten löysin sen. Hrrrr, kamalaa. Mutta onneksi vaan uni!

Hautsi kirjoitti...

Mää oon kans sellanen joka ei voi kuvitella itseään äidiks, mutta takaraivossa pamppaa et lapsi on PAKKO olla, koska ei tunnu oikeelta olla ilmankaan sitä lasta... sitte joskus päälle 30 vuotiaana vois harkita tuota... mulla on vinksahtaneet aivot. Haaveilen törkeän paljon karvakissasta♥ Oon myös kynttilähamstraaja ja en edes uskalla nukkua pimeässä! :D nää on kivoja postauksia :)

Anonyymi kirjoitti...

mistä nuo ensimmäisen kuvan kengät on ostettu? =) kiva postaus muuten!

Elisa LPP kirjoitti...

Lapsen jälkeen ei ole pakko rupsahtaa ;)

Tellu kirjoitti...

ritu: Taskulamppu on kyllä suositeltava, käy ostaa! :D Pienet viattomat laatikot vievät yllättävän paljon tilaa, se on totta. Jospa sitä itsekin muuttaisi tästä joskus pois ja saisi heitettyä kaiken "turhan" pois viemästä kaappitilaa.

Hyi mikä uni :D Ihmiset jopa loukkaantuu, kun erehtyy sanomaan ettei halua lasta. "MITEN NIIN ET HALUA, KAIKKIHAN HALUU??!"Toisaalta on kurjaa ajatella itseään vanhana, jos ei oo lapsia hyysäämässä, mutta eiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!! 8)

Hautsi: Ympäristön painostusta, ihmisiä on tällä maapallolla ihan liikaa ;)Sun täytyy toteuttaa itseäsi ja ottaa kissa (tai koira). Kissat on tosin paljon vaivattomampia monessakin suhteessa. Kai sulla on sellainen lasten pieni yövalo pistorasiassa kiinni? :D


Anonyymi: Kiva, jos tykkäät! Oon ostanut nuo kengät kesällä Disnkon alennusmyynnistä. Tosi samantyyppisiä on ollu tmyynnissä nyt ainakin Biancossa ja Spiritstorella =)

La Petite Princesse: Toivottavasti ei, sellainen ajatus vaan putkahtaa ekana mieleen. ;D

Hautsi kirjoitti...

no ihmisii kyl on liikaa, mutta ei tiedä miten mieli pääsee vielä muuttumaan vuosien varrella :D
Kissan ottaisin, mutten vielä voi asunnon takia :/ Tänne ei hyväksytä edes marsua varmaankaan :D
ja mulla on ikeasta hankittu, lasten kummitusyövalo joka maalaa punaiseksi koko huoneen! xD paitsi krhm.. seki on joskus mulle liian tumma ja pitää olla valaisevampi valo päällä.. noloo :D

Tellu kirjoitti...

Ei sitä tiedäkkään miten mieli muuttuu, jäädään odottamaan kauhulla :D Voi vitsi munkin tekisi mieli tuollaista yövaloa, mutta veikkaaan ettei poikaystävältä heruis kauheesti arvostusta sitä kohtaan :D

Miten voit liikkua pimeällä ulkona, jos nukut täydessä valaistuksessa? ;)